Selviääkö Hanneke Vromen kadonneen aluksen arvoitus – hylkyjä etsitään Jussarön merialueella

Museoviraston tutkijat kävivät aikoinaan ottamassa ajoitusnäytteet kolmesta hylyn osasta, kuvassa sukeltaja Päivi Jantunen hylyn peräosalla.

Museoviraston tutkijat kävivät aikoinaan ottamassa ajoitusnäytteet kolmesta hylyn osasta, kuvassa sukeltaja Päivi Jantunen hylyn peräosalla. (Kuva Museovirasto/ Minna Koivikko)

Museoviraston meriarkeologiset kenttätyöt ovat käynnissä juhannukseen asti.

ARKEOLOGIA Museovirasto tekee meriarkeologisia kenttätöitä Jussarön alueella 22.6.2017 asti viimeistä kertaa Laivaloukkuna Jussarö -projektissa. Tarkoituksena on jatkaa aikaisempina kesinä aloitettuja Hanneke Vromen aluksen hylyn etsintöjä ja myös kartoittaa muiden alueelle uponneiden alusten hylkyjä ja selvittää mahdollisuutta yhdistää ne asiakirjalähteissä mainittujen haaksirikkojen kanssa.

Kenttätyöt tehdään yhteistyössä Suomen meriarkeologisen seuran, sukellusseura H2O:n ja Hanneke Vromen holkin jäänteistä ilmoittaneiden sukeltajien kanssa. Helsingin yliopiston historian laitoksen projektissa tutkitaan 1700-luvun haaksirikkoja Itämeren alueella asiakirjalähteiden ja karttojen pohjalta.

Viime vuonna projekti ajoitti alueelta eri hylkykokonaisuuksia, jotka ajoittuivat 1700-luvun lopulle. Hylyn kappaleista tehtiin myös uudenlaisia fotogrammetrisia malleja, joissa vedenalaiset valokuvat yhdistetään kolmiulotteisiksi malleiksi. Tänä vuonna jatketaan samalla ajatuksella ja hylyistä sahataan dendrokronologisia ajoitusnäytteitä sekä kuvataan niitä mallinnuksia varten.

Tällaista projektia ei ole aiemmin tehty, saadut tutkimustulokset tuovat uutta tietoa Jussarön alueen lukuisista haaksirikoista. Tulosten toivotaan auttavan myös Jussarön alueen sukellusturismin ja saaristomatkailun kehitystä sekä alueen käytön suunnittelua.

Suomesta tunnetaan alle kymmenen keskiajalle ajoittuvaa hylkylöytöä, joten Hanneke Vromen aluksen löytyminen olisi keskiajan tutkimuksellemme erittäin merkittävä lisä. Alus on ollut keskiajan mittakaavassa todella suuri ja se on edustanut uutta laivanrakennustekniikkaa. Tästäkin syystä löytö olisi erityisen mielenkiintoinen.

Raaseporin Jussarö on ollut merkittävien purjehdusreittien varrella jo vuosisatojen ajan. Sen sivuitse kulki jo keskiajalla väylä, joka johti Raaseporin linnalle. Jussarön aluetta voidaan hyvällä syyllä sanoa laivaloukuksi. Karikkoiset vedet ovat riskejä merenkulun turvallisuudelle ja alueella on tapahtunut lukuisia haaksirikkoja. Siten myös laivanhylkyjä ja niiden osia löytyy alueelta useita. Museovirasto on tutkinut esimerkiksi niin sanottua Jussarö II -hylkyä jo 1970-luvulla, ja siten alue on myös osa Suomen meriarkeologian historiaa.

Yksi tunnetuimpia Raaseporin vesialueella tapahtuneista merionnettomuuksista on laivuri Hanneke Vromen aluksen haaksirikko marraskuisessa myrskyssä vuonna 1468. Alus oli matkalla Lyypekistä Tallinnaan mukanaan noin 200 henkeä sekä arvokas lasti, johon kuului muun muassa kalliita kankaita, hunajaa, vaatteita, reininguldeneita, koruja ja jopa muutamia suurikokoisia maalauksia.

Haaksirikko oli aikansa suurimpia merionnettomuuksia Itämerellä. Tapahtuma muutti keskiajan merenkulun lainsäädäntöä niin, että purjehduskautta lyhennettiin vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi.

Kommentoi Facebookissa