HÄIRINTÄ Selvitys häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta elokuva- ja teatterialoilla luovutettiin kulttuuriministeri Sampo Terholle tänään. Ministeri Terho asetti huhtikuussa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetojan selvittämään häirintää sekä muuta epäasiallista kohtelua elokuva- ja teatterialoilla.
Toimeksiannon pontimena olivat muun muassa syksystä 2017 lukien #metoo-kampanjan myötä elokuva- ja teatterialan tekijöiden – erityisesti naisnäyttelijöiden julkisuudessa esille tuomat häirinnän ja muut epäasiallisen kohtelun kokemukset sekä keskusteluun nousseet elokuvan ohjauksen työkäytännöt.
– Selvityksestä käy selvästi ilmi, että ilmiö on olemassa ja se on vakava. Nykyisen toimintakulttuurin ja -rakenteen on muututtava. Myös valtion on toiminnan rahoittajana kannettava oma vastuunsa, sanoo ministeri Sampo Terho.
Vaikka Terhon mukaan askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu, nyt on syytä ryhtyä rakentamaan aktiivisesti ja systemaattisesti uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Selvityksessä ehdotetaan muun ohessa työturvallisuuslain, tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain ja työterveyshuoltolain velvoitteiden tuntemuksen parantamista koulutuksen ja yhteisten toimintamallien keinoin.
– On selvää, ettei valtion rahoituksella voida tukea toimintaa, johon liittyy syrjintää, seksuaalista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Pidän tärkeänä sitä, että valtion tuen saaja on hoitanut ja hoitaa työnantajavelvoitteensa asianmukaisesti, Terho sanoo.
Selvityksessä kuultavat olivat korostaneet, että kuka tahansa tuotannossa mukana oleva voi syyllistyä häirintään ja epäasialliseen kohteluun, samoin kuin joutua häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Muun muassa teatterin omistajatahon hallituksen, johtokunnan ja muun vastaavan päättävän elimen jäsenet voivat myös olla tahoja, jotka käyttäytyvät epäasiallisesti teatterin palkattua henkilöstöä kohtaan.
– Minulle kerrottiin muun ohessa työssä ja opiskelun yhteydessä esille tulleista seksuaalisen häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun tapauksista. Näissä yhteyksissä kiinnitettiin huomiota myös lasten ja alalle pyrkivien nuorten haavoittuvaan asemaan, Paanetoja raportoi.
Osa kuultavista epäili, että alalla olisi syyllistytty rikoksen tunnusmerkit täyttäviin tekoihin, mutta niitä ei kuitenkaan kerrottu viedyn rikosoikeudelliseen selvittelyyn.
Kuultavat kiinnittivät huomiota työn tekemisen olosuhteisiin ja siihen, että alan työtä ei tehdä aina yhdessä kiinteässä tilassa. Tuotantojen aikana on paikkoja ja tilanteita, joissa saattaa olla läsnä vain kaksi ihmistä. Erityisesti elokuvan kuvausvaiheessa työtä tehdään hajallaan ja myös yksin.
– Vaaran paikkoja, joissa voi altistua epäasiallisuudelle ja häirinnällä, ovat muun ohessa casting-tilaisuudet, koekuvaukset ja -esiintymiset sekä sopimusten solmimisvaiheet. Teatterissa eräänlaista riskiaikaa kerrottiin olevan etenkin kaikki aika ennen ensi-iltaa.
Toisaalta kuulemissa painotettiin sitä, että kysymys ei ole pelkästään naisten epätasa-arvoisesta asemasta tai naisten huonosta kohtelusta. Myös muut seikat kuin sukupuoli, kuten koulutustausta ja alkuperä, voivat johtaa epäasialliseen kohteluun.
Kommentoi Facebookissa