EDUSKUNTA Kansanedustajat kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa eduskunnassa hyviksi sukupuolesta riippumatta. Sekä miehet että naiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan eduskuntaryhmänsä kantoihin ja puolueensa asialistaan ja pääsevänsä hyvin puhumaan eduskuntaryhmässä, valiokunnissa ja täysistunnoissa.
Tiedot käyvät ilmi Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen eduskuntatyössä -tutkimuksesta. Eduskunnan tasa-arvotilanne koetaan hyväksi, vaikka näkemykset siitä vaihtelevat. Kansanedustajat eivät haastatteluissa kertoneet kokevansa toistuvaa ja tarkoituksellista syrjintää sukupuolensa takia.
Kansanedustajien verkostot ovat kuitenkin edelleen sukupuolittuneita. Samoin valiokunnat ovat sukupuolittuneita, miehillä on yliedustus tavoitelluimmissa valiokunnissa ja miehiä valitaan naisia enemmän näkyvimmille puheenjohtajapaikoille. Senioriteetti kertyy naisille hitaammin kuin miehille.
Vastanneista 72,3 prosenttia kertoi saaneensa suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa. Sukupuoli ei vaikuttanut kokemuksen yleisyyteen. Kyselyssä 12 naista ja 17 miestä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa. Osa haastateltavista näki tilanteen parantuneen viimeaikaisen häirintään liittyvän keskustelun myötä.
– Tutkimuksessa esille nousseet tiedot ja luvut epäasiallisesta käytöksestä, seksuaalisesta häirinnästä ja edustajiin kohdistuvasta uhkailusta ovat vakava viesti, sanoo eduskunnan puhemies Paula Risikko.
Risikko kertoo jo tällä viikolla käynnistäneensä toimet seksuaalisen häirinnän ja edustajiin kohdistuvan uhkailun kitkemiseksi.
– Eduskunta on kansanedustajien työpaikka, jossa on noudatettava hyvän työympäristön pelisääntöjä, varmistettava työturvallisuus ja tarvittaessa ryhdyttävä työsuojelutoimiin. Kansanedustajien on voitava tehdä työtään ilman uhkausten luomaa pelkoa, Risikko jatkaa
Häiritsevän kohtelun ja käytöksen muotoja käsiteltiin kyselyssä monesta näkökulmasta. Eniten eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa puheen keskeytyksistä ja alkuperäisidean viemisestä. Kansanedustajat kokevat tutkimuksen mukaan työnsä kuormittavana. Vastauksissa ei noussut eroja sukupuolten välillä.
Eduskunnan tilaaman tutkimuksen toteutti Oxford Research Oy viime keväänä ja kesänä. Tutkimukseen sisältyneen kirjallisen kyselyn vastausprosentti oli 74,5 mikä tarkoittaa 149 kansanedustajaa. Tutkimukseen haastateltiin 34 edustajaa. Osa kansanedustajista on kertonut jättäneensä vastaamatta, koska heidän mielestään vastaajat pystyi tunnistamaan kyselystä liian helposti.
Eduskunnan tutkimus on osa itsenäisyyden juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa – hanketta. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu vastaavaa tutkimusta, jollaisen Ruotsin eduskunta toteutti vuosina 2016 ja 2017. Tutkimusta tuki puhemies Maria Lohelan asettama ohjausryhmä.
Lue myös: Eduskunta tutki – kolme virkamiestä ja kolme avustajaa ilmoittaa kokeneensa seksuaalista häirintää
Kommentoi Facebookissa