”Sexy football” oli suomalainen kertomus epäonnistumisesta

Antti Muurinen valmensi Suomen jalkapallomaajoukkuetta 2000-05

Antti Muurinen valmensi Suomen jalkapallomaajoukkuetta 2000-2005. (Kuva AOP)

Suomen jalkapallomaajoukkueessa riitti kovan luokan pelaajia 2000-luvun alussa. Valmentaja Antti Muurisen pelifilosofialla ei arvokisapaikkaa kuitenkaan saavutettu.

JALKAPALLO Vaikka Suomen miesten jalkapallomaajoukkue läpäisi arvokisakarsinnat onnistuneesti ensi kertaa 2019, pidetään Suomen jalkapallohistorian parhaana sukupolvena 2000-luvun alussa uransa huipulla olleita pelaajia. Sami Hyypiä menestyi Liverpoolissa, Jari Litmanen oli terveenä ollessaan yhä maaginen, ja kaikki muutkin avauskokoonpanon pelaajat pelasivat eurooppalaisissa kovissa seuroissa.

Hyypiä, Litmanen, Mikael Forssell, Antti Niemi, Jussi Jääskeläinen, Petri Pasanen, Hannu Tihinen, Joonas Kolkka, Teemu Tainio, Mika Väyrynen, Aki Riihilahti, Jonatan Johansson, Shefki Kuqi, Markus Heikkinen jne. Vuosina 1971-1981 syntynyt Suomen jalkapallon kultainen sukupolvi oli edustamiensa seurajoukkueiden perusteella huomattavasti kovempi kuin EM-kisoihin 2021 selviytynyt Huuhkajat-joukkue.

Arvoturnauksiin kultainen sukupolvi ei Suomen maajoukkuetta kuitenkaan vienyt. Suomi ei olisi päässyt suoraan EM-kisoihin, vaikka mukaan olisi hyväksytty 24 joukkuetta.

MM-karsinnoissakin Suomi jäi kisapaikasta kauas. Jatkokarsintapaikka ei ollut 2002 ja 2006 kisoihin edes lähellä.

Miksi Suomi sitten karsi huonosti, vaikka pelaajat olivat Euroopan tasolla kovaa luokkaa? Selitykseksi voisi antaa karsintojen huonon arpaonnen, mutta ei voi tyrmätä, etteikö päävalmentaja Antti Muurisen pelitaktiikkakin olisi johtanut heikkoihin tuloksiin.

Muurinen nousi Suomen päävalmentajaksi 2000. Hän oli 1998 valmentanut HJK:n sensaatiomaisesti Mestareiden liigaan. Luonnollisesti odotukset olivat maajoukkueen menestyksen suhteen korkealla.

Juttuvinkki: HJK eteni Mestareiden liigaan – Antti Muurisen hurja futissaavutus

Muurisen aikana A-maajoukkue oli parhaimmillaan karsinnoissa 2002 MM-kisoihin. Valitettavasti samaan karsintalohkoon Suomen kanssa arvottiin Saksa ja Englanti. Saksa voitti MM-kisoissa hopeaa ja Englanti eteni puolivälieriin.

Saksan kanssa Suomi pelasi karsinnoissa tasan sekä kotona (2-2) että vieraissa (0-0). Englantia vastaan Suomi taisteli Helsingissä maalittoman tasapelin, mutta hävisi vieraissa niukasti 1-2.

Kreikalle Suomi hävisi vieraissa 0-1, mutta voitti kreikkalaiset Helsingissä 5-1. Kolme vuotta myöhemmin Kreikka voitti Euroopan mestaruuden.

Mikael Forssell teki näissä karsinnoissa neljä maalia. Aki Riihilahti, jota harvemmin muistellaan maalitykkinä, maalasi kolmesti.

Ensimmäisten karsintojen jälkeen Muurinen nautti vielä fanien luottamusta. Seuraavissa karsinnoissa 2004 EM-kisoihin kisapaikkaa pidettiin realistisena. Italia oli tietysti lohkon suosikki, mutta Suomella oli hyvät mahdollisuudet päihittää Serbia-Montenegro ja Wales, ja ottaa lohkon kakkospaikka, josta tie olisi vienyt jatkokarsintaan.

Muurisen pelifilosofiassa Suomi piti palloa ja hyökkäsi aktiivisesti. Kun Litmanen oli kunnossa, tuotti pelitapa joskus tulostakin. Mutta riittävän hyvää varamiestä Litmaselle ei löytynyt, jotta moisella pelitavalla olisi ilman häntä kannattanut pelata.

Pelaajat eivät Muurisen ”sexy football” -filosofiaan uskoneet. Toki median edessä oltiin lojaaleja, ja Muurista kehuttiin. Seurajoukkueiden mediakoulutuksissa opeteltu pokerinaama piti hyvin.

Muurinen toisteli kliseistä sanomaansa, että ”eteenpäin on menty”. Karsinnoissa 2004 EM-kisoihin otettiin kuitenkin askeleita taaksepäin. Tappiot kotona Walesille ja vieraissa Serbia-Montenegrolle (Jugoslavia), olivat klassisia esimerkkejä taktiikan epäonnistumisesta.

Voitto Walesista kotona olisi riittänyt Suomelle lohkon kakkospaikkaan. Suomi olisi päässyt jatkokarsintaan pelaamaan Venäjää vastaan, joka tuohon aikaan ei ollut Suomea ainakaan paljoa parempi joukkue.

Muurisen sopimus sisälsi vielä kolmannet karsinnat. Ne olivat kertomus kärsimysnäytelmästä.

Kun Suomi avausottelussaan oli hävinnyt vieraskentällä Romanialle 1-2, vaativat fanit Muurisen eroa. Voitot Armeniasta ja Andorrasta eivät tyydyttäneet, vaan erovaatimukset voimistuivat, kun Suomi oli hävinnyt Hollannissa 1-3 ja Tshekissä 3-4.

Muurinen ei eronnut, mutta kesäkuussa 2005 hänet erotettiin. Surkea 0-4 -tappio Helsingin Olympiastadionilla Hollannille jäi Muurisen joutsenlauluksi A-maajoukkueessa.

Karsinnat vei loppuun Jyrki Heliskoski. Palkintopestissä olleen Heliskosken komennossa Suomi jäi vieraskentällä Andorran kanssa maalittomaan tasapeliin. Vaikka Makedonia voitettiin Heliskosken komennossa 5-1, on tasapeli Andorraa vastaan niin merkittävä kansallinen häpeä, ettei pätkäpestistä voi antaa edes välttävää arvosanaa.

Jälkiviisastelu on aina helppoa, mutta ei ole liioiteltua väittää, että Suomi olisi hyvin voinut saavuttaa arvokisapaikan 2004 EM-kisoihin, jos Muurisen tilalla olisi ollut realistisempaan pelifilosofiaan uskonut valmentaja. Muurisen fantasiajalkapallo pilasi liian monta ottelua.

Karsinnoissa 2008 EM-kisoihin Suomen kultainen sukupolvi alkoi lähestyä eläkeikää, mutta silti Suomi jäi yhden otteluvoiton päähän lopputurnauksesta. Englantilaisen Roy Hodgsonin opeilla Suomi keskittyi puolustusvoittoiseen peliin ja tulokset olivat parempia.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Suomen jalkapallo otti oppia jääkiekosta – fanikulttuuriin muurattiin peruskivi

Kommentoi Facebookissa