KOLUMNI Viikonloppuna kilahti 24 vuotta tauluun. Vaikka ikää onkin todistetusti vähän, niin kyllä opiskelijalla nousi pieni ahdistus päähän. Nyt on kiire. Mikäli nimittäin haluaa mukaan maailmankirjoihin.
Lueskelin viikonloppuna mielenkiinnolla, kuinka ikätoverini Yhdysvalloista laittoivat puljunsa pörssiin ja surffailivat mukavasti sinisellä aallolla. Osakkeiden 17 dollarin lähtöhinta pomppi parhaimmillaan yli 53 prosentin nousussa. Markkina-arvo ei päivän päätteeksi ollut kaukana 30 miljardista dollarista. Ensihönkäys oli parempi kuin Facebookilla, Alibaballa tai Googlella.
Ihan kiva startti. Kamerayhtiölle, jonka suurin tuote on teinien nakukuvien ja niiden luovaakin luovempaan Bambi-filteröintiin soveltuva chat-sovellus. 158 miljoonaa päivittäistä nuorta käyttäjää on mainosnäkökulmasta unelma. Paperilla.
Tosi kiva startti yritykselle, joka ei tee senttiäkään profittia. Paitsi niille ikätovereille. Ja sille yhdysvaltalaiskoululle, joiden oppilaiden vanhempien sijoittama 15 000 dollaria muuttui viime viikolla yli 24 miljoonaksi.
Snapchat on myöntänyt kaksi asiaa. Sen, että sen käyttäjämäärä on jo viime vuoden puolella ollut laskussa. Ja sen, että se ei välttämättä tule koskaan tekemään voittoa. Raha kun on tupannut kulumaan esimerkiksi kännisiä kissansilmiä muistuttaviin Spectacles-aurinkolaseihin sekä toimitusjohtaja Evan Spiegelin 2,4 miljoonan dollarin vuosipalkkaan. OK, ei liioitella. Vajaa 900 000 siitä summasta oli pakko laittaa miehen henkilökohtaiseen vartiointiin.
Tilanne on kieltämättä komea. Materialismionnellisuutta muiden masseilla. Ja äänivalta osakeannin jälkeen kahdella koulukaveruksella. Kolmas kun savustettiin aikoinaan karkkirahoilla pois, kuten alalla kuuluu tehdä. Siitä mallia Suomen tuleville nuorille menestyjille.
Tulos tappaa alkuviehätyksen
Kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö teknologia-alalla. Facebookilla kesti viisi vuotta, että firman kassasta kehdattiin olla ylpeitä. Vuonna 2013 listautunut Twitter tekee edelleen turskaa. Uber puolestaan pysyy vielä kaukana pörssistä, mutta keräsi miinusta viime vuonna kunnioitettavat kolme miljardia. Kotimainen Wolt puolestaan rykäisi pelin käyntiin tekemällä mojovan miljoonatappion ensimmäisellä tilikaudellaan.
Spotify saattaa hyvinkin olla seuraava listautuja, ja lähteekin taistoon puhtain kalsarein. Sen on nimittäin luvattu tarjoavan uusia palveluja eli parempaa äänenlaatua – kalliimpaan hintaan. Jos et tiennyt, niin olet kuunnellut sontaa viimeisen vuosikymmenen. Eikä nyt puhuta pelkästään artisteista. Kalliimpi kuukausimaksu ei välttämättä tilannetta pelasta, sillä tässäkin tapauksessa ”artisti maksaa”.
Kai se digitalisaatio sitten johtaa siihen, että myydään palveluiden lisäksi pilvilinnoja. Ja kassavirta on yhtä kuin uusi miljoonarahoitus. Ja ei muuta kun kansainvälistymään.
Näyttää toimivan. Täytyy varmaan lähteä Suomen Piilaaksoon sijoittamaan opintolainat jonkun pervon ideaan.
- Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjyysopiskelija, joka elää festariruualla, puhuu sujuvasti basistia ja lähestyy asioita omalla perstuntumallaan
Kommentoi Facebookissa