MYANMAR Myanmarin asevoimat ovat ilmoittaneet ottaneensa vallan maan vakauttamiseksi. Useita nykyisiä johtajia on otettu kiinni ja valta on siirretty asevoimien komentajalle kenraali Min Aung Hlaingille.
Myanmar tunnettiin aikoinaan Burmana ja maa itsenäistyi Britannian siirtomaahallinnasta vuonna 1948. Sotilasjuntta hallitsi aina vuoteen 2011. Nykyinen valtionkansleri Aung San Suu Kyi oli ihmisoikeusaktivisti ja vuosia kotiarestissa. Vuonna 1991 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
NLD-puolueen vaalivoiton jälkeen vuonna 2015 maan perustuslaki esti Aung San Suu Kyita nousemasta presidentiksi, sillä hänen lapsillaan on ulkomaan kansalaisuus. Presidentti on Win Myint, mutta valtionkansleri nähtiin Myanmarin todellisena johtajana.
Myanmarissa on buddhalaisenemmistö, ja Aung San Suu Kyin vallassa ollessa maassa on laajalti vainottu rohingya-muslimien vähemmistöä, toimintaa on kutsuttu kansanmurhaksi. Amnesty International veti Aung San Suu Kyiltä pois Ambassador of Conscience -palkinnon vuonna 2018.
Myanmarin asevoimat on nyt julistanut vuoden kestävän poikkeustilan maahan. Marraskuussa pidetyillä vaaleilla valitun parlamentin oli määrä maanantaina aloittaa toimintansa. Valtapuolue NLD sai yli 80 prosenttia äänistä. Vaaleja on kuitenkin kritisoitu vilpillisiksi.
– Kehotan kansaa olemaan hyväksymättä tätä ja koko sydämestään protestoimaan sotilasvallankaappausta vastaan, Aung San Suu Kyin puolue kertoo kiinniotetun valtionkanslerin ilmoittaneen.
BBC kertoo, että maan pääkaupungin Naypyidawin ja suurimman kaupungin Yangonin kaduilla on sotilaita. Internetyhteydet ovat poikki ja muun muassa pankit kiinni.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vaatii Aung San Suu Kyin ja muiden pidätettyjen vapauttamista. Elleivät sotavoimat peräänny, Valkoinen talo uhkaa ryhtyvänsä toimiin. Myanmarin sotilasjohdolle on kuitenkin jo asetettu pakotteita, joten on epäselvää, mitä uusi presidentti Joe Biden aikoo tehdä.
Kommentoi Facebookissa