SUOJELUPOLIISI Suojelupoliisi on joutunut kiusallisen huomion kohteeksi valtiotieteen tohtori Matti Saarelaisen tapauksessa. Saarelainen toimi Ulkomaalaisviraston ylijohtajana vuosina 1998–2004 ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajana 2017–2019. Kummastakin tehtävästä Saarelainen pakotettiin eroamaan itse, ennen hänen erottamistaan.
Matti Saarelainen oli toiminut ennen Ulkomaalaisviraston ylitarkastajan virkaansa Suojelupoliisissa, jonne Saarelainen taas siirtyi eroamisensa jälkeen eteläisen alueyksikön päälliköksi. Silloinen sisäministeri Kari Rajamäki paljasti Iltalehdelle, että viraston johdosta eronnut Saarelainen käytännössä pakotettiin eroamaan.
Saarelainen oli syksyllä 1999 nimittänyt Ulkomaalaisviraston toimistosihteerinä työskennelleen virolaistaustaisen naisen osastosihteeriksi. Nainen oli ottanut maahantulijoilta rahaa vaikuttaakseen myönteisesti oleskelulupapäätöksiin. Lahjuksista kiinni jäänyt nainen selitti toimintaa rahavaikeuksillaan.
Iltalehti kertoo myös, kuinka jälkeenpäin on selvinnyt, että naisen velipuoli Herman Simm oli Venäjän tärkeimpiä vakoojia, joka toimi jo nuoruudessaan KGB:n lukuun. Paljastuessaan vuonna 2008 Simmin uskottiin välittäneen Venäjälle tuhansia Naton salaisia asiakirjoja, joihin hän pääsi Viron puolustusministeriön huippuvirkamiehenä käsiksi.
Saarelainen itse kieltää joutuneensa eroamaan, Rajamäki vakuuttaa toisin.
– Sanoin Saarelaiselle, ettei hän nauti ministerin luottamusta. Jouduin tämän sanomaan hänelle kahteen kertaan, Rajamäki vahvistaa myös STT:lle.
Rajamäki myös ihmettelee, kuinka nopeasti Saarelainen siirtyi Suojelupoliisiin, vaikka oli saanut aikaan selvän turvallisuusriskin Suomelle.
Oligarkin outo kansalaisuusasia
Saarelaisen toiminta Ulkomaalaisvirastossa oli joutunut jo aikaisemmin kohun keskelle, kun toimittaja Jarno Liski paljasti Matti Saarelaisen olleen keskeisessä roolissa, kun venäläinen liikemies Gennadi Timtšenko sai Suomen kansalaisuuden myös vuonna 1999.
Suojelupoliisi oli muiden läntisten tiedustelupalveluiden tavoin seurannut Timtšenkoa, joka oli Vladimir Putinin hyvä ystävä ja omasi KGB-yhteydet. Timtšenko saapui Suomeen 1990-luvun alussa johtamaan Ruotsista vakoojana karkotetun KGB-upseerin perustamaa yhtiötä.
Oligarkin kansalaisuushakemus järjestettiin Ulkomaalaisvirastossa kuitenkin ohi Suojelupoliisin, jolta ei pyydetty edes kirjallista lausuntoa asiasta. Timtšenkon tärkein suomalainen liikekumppani Kai Paananen oli pyytänyt Matti Saarelaista kiirehtimään kansalaisuusasiaa.
Pyynnöstä kiirehtimiseen on kertonut Paanasen entinen avopuoliso, jolla oli esittää myös valokuva Paanasesta ja Saarelaisesta yhteisellä moottoripyöräretkellä kansalaisuusasian käsittelyn jälkeen. Iltalehden mukaan Suojelupoliisissa tiedettiin jo tuolloin Saarelaisen rooli asiassa.
Gennadi Timtšenko on Forbesin The Real Time Billioners -listalla tällä hetkellä sijalla 75 maailman rikkaimpien ihmisten joukossa. Hänen omaisuutensa arvoksi on merkitty 20,8 miljardia dollaria, sekä Suomen että Venäjän passin omaava oligarkki on listattu kansalaisuudeltaan venäläiseksi. Nykyisin Sveitsissä asuva 70-vuotias Timtšenko on EU:n pakotelistalla ja hänet tunnetaan myös entisen Hartwall Areenan yhtenä omistajana.
Keskustan silmät ja korvat?
Matti Saarelainen oli palkattu Suojelupoliisiin aikoinaan poliittiselta kannaltaan keskustalaisen päällikön Seppo Tiitisen aikana. Vuosina 2005–2008 Saarelainen oli valtioneuvoston kansliassa käynnistämässä uutta tilannekuvayksikköä, kun pääministerinä toimi keskustan Matti Vanhanen.
Vuonna 2016 Matti Saarelainen siirtyi valtioneuvoston kansliaan projektipäälliköksi, kun pääministerinä oli keskustalainen Juha Sipilä. Iltalehden lähteen mukaan yleinen käsitys Suojelupoliisissa onkin ollut, että Matti Saarelainen on ollut keskustan silmät ja korvat Suojelupoliisin johdossa.
Valtioneuvoston kanslian projektipäällikkönä Saarelaisen tehtävä oli perustaa EU:n hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, jonka ensimmäiseksi johtajaksi hänet nimitettiin vuonna 2017. Saarelainen joutui eroamaan HybridCoE-osaamiskeskuksen johdosta epäasiallisen käytöksen vuoksi vuonna 2019.
Uusi työ löytyi jälleen Suojelupoliisista. Suojelupoliisin sisäisten palveluiden osastopäällikkö Teemu Lehti kertoi STT:lle, että heillä ei ollut tietoa miksi Saarelainen palasi hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta erityisasiantuntijaksi Suojelupoliisiin, mikä vaikuttaa käsittämättömältä.
Kun Matti Saarelaisesta alettiin tehdä uutta turvallisuusselvitystä Suojelupoliisissa, hän siirtyi viime syksynä eläkkeelle ja selvityksen tekeminen lopetettiin. Myös se ratkaisu tuntuu erikoiselta, sillä henkilön työpaikka ei ole aikaisemminkaan estänyt Suojelupoliisia tekemästä selvityksiä, ellei nyt kyseessä ole vain kikkailu selvityksestä käytettävästä termistä.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kommentoi tapausta moniselitteisesti Twitterissä:
”Viraston toimialan takia emme voi – omaa toimintaamme vaarantamatta – avata selvityksiämme ja asioiden taustoja juurikaan julkisuudessa. Myös supoa koskeva lainsäädäntö velvoittaa meidät tähän.”
Lue myös: Suomessa vakoojia on päätynyt jopa kansanedustajiksi, ulkoministeriöön ja tullihallitukseen
Kommentoi Facebookissa