TALOUS Kolea kevät on hidastanut venekauppaa lupaavan kevättalven jälkeen. Veneiden rekisteröintimäärät ovat kasvaneet koko alkuvuoden ajan, mutta normaalia kylmempi huhtikuu käänsi vuoden ensimmäisen viiden kuukauden saldon 1,7 prosenttia miinuksen puolelle.
– Odotukset ovat kuitenkin positiiviset, sillä vielä maaliskuussa noustiin yli 24 prosenttia edellisvuodesta. Alkuvuonna huhtikuu oli itse asiassa ainoa kuukausi, jolloin edellisen vuoden myynti ei ylittynyt, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo.
Tammi–toukokuussa rekisteröitiin 1 728 uutta vesikulkuneuvoa, 30 vähemmän kuin vuosi sitten. Aivan pienimmät veneet jäävät virallisen tilaston ulkopuolelle, sillä venerekisteriin merkitään vähintään 5,5 metriä pitkät tai vähintään 15 kilowatin moottorilla varustetut alukset.
Uusien purjeveneiden kauppa on sen sijaan käynyt alkuvuonna edellisiä vuosia heikommin. Alkuvuoden aikana merkittiin venerekisteriin vain yksi purjevene, kevään 2016 aikana 16. Pajusalo arvioi, että viime vuoden vellonut veneverokeskustelu saattoi vaikuttaa haitallisesti kauppaan.
– Suuria veneitä ei ole valmistajilla valmiina, vaan tämän veneilykauden alkaessa vesille laskettavat veneet olisi pitänyt tilata viime syksynä, Pajusalo kertoo.
Suomalaisella venealalla on syytä tyytyväisyyteen, sillä kotimaassa valmistettujen veneiden osuus venekaupasta on huomattava. Alkuvuoden rekisteröintitilastossa kymmenen myydyimmän vesikulkuneuvon joukkoon mahtui vain yksi tuontimerkki, sekin vesijetti, joita Suomessa ei valmisteta. Pelkkiä moottoriveneitä vertailtaessa ensimmäinen tuontimerkki mahtuu vasta sijalle 15.
– Tämä kertoo suomalaisen veneteollisuuden vahvasta tuotekehityksestä: markkinoille tuodaan uusia, yleisöä kiinnostavia ja suomalaisten veneilijöiden tarpeisiin vastaavia malleja. Taustalla on suomalaisten vahva veneilyharrastus ja -perinne, jota ilman meillä ei olisi näin vankkaa alan tuotantoakaan, Pajusalo pohtii.
Veneala on Suomessa merkittävä työllistäjä: suoraan alan yrityksissä työskentelee 3 500 henkilöä ja työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4 000–6 000 henkilöä. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa on vahvaa omaa tuotantoa, viennin osuus kokonaistuotannosta oli viime vuonna peräti 73 prosenttia.
Suomalaisen alan vahvasta kansainvälisestä asemasta kertoo kansainväliselle venealan lehdistölle suunnattu alle seitsenmetristen veneiden koeajotapahtuma, Finnboat Small Boats’ Floating Show. Finnboatin ja venevalmistajien yhdessä järjestämään tapahtumaan saapuu yli 30 toimittajaa 11 eri maasta testaamaan suomalaisia veneuutuuksia.
– Tämäkin tapahtuma kertoo alan positiivisesta hengestä ja suomalaisen venetarjoaman kehittymisestä. Muualla maailmassa kilpailevat valmistajat eivät oikein mahdu vastaaviin yhteisesiintymisiin, Pajusalo arvioi.
Tapahtumaan osallistuu 12 venevalmistajaa ja se toteutetaan osana työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa Boat Exports Finland -kasvuohjelmaa. Kasvuohjelma on tarkoitettu suomalaisille valmistajille, jotka valmistavat veneitä tai varusteita Suomessa. Ohjelman tavoitteena on parantaa vientiyritysten näkyvyyttä alan kansainvälisissä tapahtumissa ja myös nostaa yritysten viennin ja kansainvälistymisen osaamistasoa.
– Kotimaan markkinat on tärkeä alusta, josta venealan yritysten on hyvä ponnistaa myös vientiin. Suomen veneala on kansainvälisesti tunnustettu ja kilpailee menestyksekkäästi vientimarkkinoilla, joissa kilpailu on äärimmäisen kovaa. Kilpailussa menestyminen vaatii jatkuvaa tuotekehitystä ja uusiutumista, Pajusalo toteaa.
Finnboat Small Boats’ Floating Show -tapahtumassa on nyt myös ensimmäistä kertaa esitteillä modernilla sähköpropulsiolla kulkevia veneitä peräti kolmelta valmistajalta.
Suuri yleisö pääsee tutustumaan uusiin venemalleihin elokuussa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä. 40. kertaa järjestettävä tapahtuma on juhlavuoden kunniaksi uudistunut koko perheen kesätapahtumaksi, mutta paikka on aiemmilta vuosilta tuttu HSK:n kerhosatama Lauttasaaressa Helsingissä.
Kommentoi Facebookissa