Suomalaisista vain vajaa kolmannes kannattaa sote-maakuntia – sama määrä on epätietoisia

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru oli yksi hallituksen sote-uudistusta esitelleistä ministereistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru oli yksi hallituksen sote-uudistusta esitelleistä ministereistä. (Kuva Valtioneuvoston kanslia)

Lähes joka toinen arvioi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden heikkenevän.

SOTE Suomalaisista vajaa kolmannes eli 31 prosenttia kannattaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä perustettaville uusille maakunnille, joita kutsutaan hyvinvointialueiksi. Tulos käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Vastustajia on kaksi viidestä, 39 prosenttia ja epätietoisia vajaa kolmannes eli 30 prosenttia. Miehistä kaksi viidestä kannattaa sote-uudistusta ja naisista vain neljännes. Naisista 37 prosentilla ei ole kantaa asiaan.

Eniten hallituksen sote-esitys saa kannatusta SDP:n ja keskustan tukijoiden parissa. SDP:ssä kannattajia on 48 prosenttia ja keskustassa 56 prosenttia. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa on paljon vastustavia näkemyksiä. Muiden puolueiden tukijoiden näkemykset polarisoituvat vahvemmin.

Kaksi viidestä kannattaa hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistä palveluiden tarpeen mukaan. Tätä hieman pienempi joukko eli kolmannes suhtautuu kielteisesti. Neljänneksellä ei ole kantaa rahoituksen jaon periaatteeseen. Yleisesti soten ja sen rahoitusmallin hyväksyntä lisääntyy siirryttäessä Uudeltamaalta pohjoisemman Suomen suuntaan.

Juttuvinkki: Kuntien mielestä hallituksen sote-esityksen ongelmat ovat ennallaan – ”Ratkaisuja pikemminkin siirretään”

Lähes joka toinen arvioi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustasolla heikkenevän. Miltei samansuuruinen joukko epäilee omien mahdollisuuksien saada yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja huonontuvan.

Kaksi viidestä pelkää, että hyvinvointi- ja terveyserot omassa maakunnassa verrattuna koko maahan heikkenevät. Lähes samansuuruinen joukko uskoo, että sotepalvelujen saatavuuteen tai laatuun ei tule muutosta tai ne voivat parantua.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa marraskuussa 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4516. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan 1,5 prosenttia suuntaansa.

Lue myös: Sote-uudistus myllää myös työpaikat – kunnilta siirtyisi yli 170 000 työntekijää hyvinvointialueisiin

Kommentoi Facebookissa