Suomalaislapsen viikkoraha on keskimäärin 6,35 euroa – ja se on sidottu kotitöihin ja läksyihin

Yhdeksän kymmenestä vanhemmasta antaa viikkorahan vastikkeellisena. Yleisin edellytys on huoneen siivoaminen.

Yhdeksän kymmenestä vanhemmasta antaa viikkorahan vastikkeellisena. Yleisin edellytys on huoneen siivoaminen. (Kuva Fotolia)

Viikkorahat auttavat ymmärtämään rahan rajallisuutta sekä työn merkitystä rahan hankkimisessa.

PERHEEN TALOUS Suomalaisten 8–14-vuotiaiden lasten viikkoraha on keskimäärin 6,35 euroa Suomessa. Tieto käy ilmi Danske Bankin YouGovilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Sopivaksi lapsen iäksi viikkorahojen maksamisen aloittamiseksi vanhemmat arvioivat keskimäärin vajaat 10 vuotta.

Noin 60 prosenttia suomalaisvanhemmista sanoo viikkorahan antamisen tavoitteeksi opettaa lapsi tekemään töitä rahan eteen ja 43 prosenttia lapsen auttamiseksi taloudellisesti vastuulliseksi. Suurin osa viikkorahaa antavista vanhemmista antaa 2–10 euroa. Keskimääräinen viikkoraha nousee lapsen iän myötä: 8–9-vuotiaat saavat 4,69 euroa, 10–12-vuotiaat 6,02 euroa ja 13–14-vuotiaat 8,27 euroa.

– Viikkorahat ovat hyvä työkalu talousasioiden opettelussa. Viikkorahat auttavat ymmärtämään rahan rajallisuutta, työn merkitystä rahan hankkimisessa ja säästämisen merkitystä. Rahasta puhuminen edistää talousosaamista ja taloudellista mielenrauhaa, sanoo Danske Bankin vähittäispankkipalvelujen johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Vain seitsemän prosenttia viikkorahaa antavista vanhemmista ei edellytä lapselta mitään askareita viikkorahojen vastineeksi. Yleisimmät askareet ovat oman huoneen siistiminen, kotitöissä auttaminen, läksyjen tekeminen ja lemmikeistä huolehtiminen.

Viikkorahat näyttävät olevan yksi viimeisiä asioita yhteiskunnassa, joissa käteinen on vahvin maksuväline. Vanhemmista 77 prosenttia kertoo maksavansa viikkorahat käteisellä. Osuus on kuitenkin hitaasti laskemassa, sillä vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa osuus oli 82 prosenttia.

– Moni vastaajistamme ajattelee, että käteinen on parempi vaihtoehto, koska se auttaa lasta hahmottamaan rahan arvoa paremmin. Tämä on osittain totta, mutta se ei valmista lasta maailmaan, jossa raha on digitaalista, Laine-Tolonen sanoo.

Digitaaliset ratkaisut ovat silti yleistymässä, sillä tällä hetkellä 10 prosenttia vanhemmista pohtii viikkorahojen siirtämistä erilaisten mobiilisovellusten kaltaisiin ratkaisuihin. Vanhempia kiinnostaa palveluissa parempi seuranta lapsen rahankäyttöön, säästämisen opettaminen ja kokemus digitaalisesta rahasta.

– Lisäksi yli viidennes vanhemmista sanoi, että digitaalisten ratkaisujen etu on se, että vanhemman ei tarvitse enää nostaa rahaa erikseen viikkorahaa varten. Se kuvaa suurta muutosta rahankäytössämme. Käteistä on yhä harvemmalla meistä. Siksi lapsia ei kannata opettaa vain käteisen käyttäjäksi, Laine Tolonen sanoo.

Tiedot kerättiin web-kyselynä YouGovin kuluttajapaneelissa tammi-helmikuussa. Tutkimukseen vastasi 1006 suomalaista vanhempaa, jolla on 8–14-vuotias lapsi.

Lue myös: Suomalaisten mielestä ekaluokkalaiselle voi jo maksaa viikkorahaa – 30 euroa ehdoton maksimi

Kommentoi Facebookissa