TALOUS Suomalaiset lapset ovat edelläkävijöitä pankkiasioinnissa yhdeltä osin: suomalaisilla lapsilla on omat pankkitilit muita Pohjoismaita aiemmin. Noin 77 prosentilla 7–12-vuotiaista suomalaislapsista on pankkitili, kun esimerkiksi Ruotsissa osuus jää 66 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Yli 60 prosenttia suomalaislapsista saa pankkitilin jo ensimmäisen tai toisen elinvuoden aikana.
– Suomessa pankkitilit avataan varhain, ja niille säästetään esimerkiksi lasten lahjarahoja. Monet vanhemmat eivät anna näitä tilejä lasten käyttöön, sanoo Danske Bankin Helsingin Kaivokadun yksikönjohtaja Jarmo Kuljukka.
Tilanne kääntyy päinvastaiseksi, kun vertaillaan maksukorttien yleisyyttä pohjoismaalaisilla lapsilla. Suomalaisista 7–12-vuotiaista lapsista maksukortti on 14 prosentilla, kun Ruotsissa osuus on yli kaksinkertainen.
– Raha siirtyy entistä useammin digitaalisessa muodossa. Tämä kehitys asettaa uusia vaatimuksia myös lasten pankkipalveluille. Pelkkä pankkitili ei mahdollista päivittäisten maksutapahtumien hoitamista, mikä siirtyy yhä voimakkaammin kortteihin, Kuljukka huomauttaa.
Tutkimuksen mukaan vanhempien tärkein syy olla hankkimatta korttia lapsilleen on lapsen ikä. Puolet vanhemmista myös näkee, että lapsella ei ole käyttöä kortille ja kolmannes, että rahan arvon oppii paremmin käyttämällä fyysistä rahaa.
– Suomessa lapsille suunnattuja kortteja ei ole markkinoitu aktiivisesti ja varmasti vanhemmat ovat kokeneet, että laitetaan kaikki lasten rahat säästöön ja unohdetaan ne, kunnes lapset ovat aikuisiän kynnyksellä. Tämä on kuitenkin haaste monelle nuorelle, jos rahankäyttöä ei ole päästy harjoittelemaan ja kaikki vastuu siirtyy samanaikaisesti. Tämä voi jopa näkyä holtittomana rahankäyttönä, Kuljukka huomauttaa.
Verkkopankin avulla vanhempi voi rahankäytön seuraamisen lisäksi asettaa rajoja lapsen rahan käytölle ja esimerkiksi maksaa viikkorahaa. Se myös helpottaa arjessa, jossa käteinen raha on harvinaista myös vanhemmilla.
– Tutkimuksemme toi esille kiinnostavan näkökulman: 33 prosenttia vanhemmista on lainannut rahaa lapsiltaan. Näistä vanhemmista kahdeksan prosenttia on jättänyt lainan maksamatta takaisin lapselleen. Uskomme, että tämä johtuu siitä, että vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole enää käteistä, Kuljukka sanoo.
Tutkimuksen teki Danske Bankin tilauksesta YouGov. Siihen vastasi Suomessa noin 1 000 7–12-vuotiaan lapsen vanhempaa. Yhteensä vastaajia oli noin 3 500.
Kommentoi Facebookissa