STALININ VAINOT Kansallisarkiston laaja tutkimushanke on selvittänyt ensimmäistä kertaa luotettavasti, kuinka monta Suomen kansalaista ja entistä kansalaista tuomittiin Stalinin vainoissa vuosina 1937–1938.
Kansallisarkistossa toteutettiin vuosina 2020–2025 Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke, joka selvitti suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964.
Tutkimushankkeessa käytiin läpi kaikki Suomen kansalaiset ja entiset kansalaiset, joiden tiedetään saaneen tuomion suuren terrorin vuosina 1937–1938. Samalla saatiin uutta tietoa Venäjän ja Neuvostoliiton suomalaisista.
Hankkeen lähdeaineistot osoittavat, että suuressa terrorissa tuomittiin ainakin 6 200 suomalaista, joista reilut 4 700 teloitettiin. Luku on suuri: yli 20 prosenttia Neuvostoliitossa olleista Suomen kansalaisista tai entisistä kansalaisista vangittiin ja tuomittiin vuosina 1937–1938. Yli 75 prosentille tuomituista langetettiin kuolemantuomio.
– Jos mukaan lasketaan spekulatiiviset tapaukset ja inkerinsuomalaiset, nousee suuren terrorin aikana tuomittujen suomalaisten kokonaismäärä jopa lukemiin 11 000–12 000, kertoo hankepäällikkö Aleksi Mainio.
Aiemmin julkisuudessa esitetyt arviot suomalaisuhrien määrästä ovat vaihdelleet paljon.
– Suuri terrori oli äärimmäisen kylmää ja suunnitelmallista lahtaamista, mutta se ei kohdistunut yhtä rajusti kaikkiin suomalaisryhmiin. Teloituslistoille joutuivat erityisesti 18–60-vuotiaat siirtolaismiehet, Mainio toteaa.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan mullisti hankkeen alkuperäiset suunnitelmat. Yhteistyö venäläisarkistojen kanssa jäädytettiin, eikä uusia aineistoja ole hankittu Venäjältä. Hanke kuitenkin sopeutui tilanteeseen onnistuneesti.
Aineistoja hankittiin aiempaa laajemmin Georgiasta, Kazakstanista, Ukrainasta ja Azerbaidžanista. Erityisen merkittäväksi osoittautui lokakuussa 2021 solmittu yhteistyö Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n arkiston kanssa. Sodan oloissa syksyllä 2022 Kiovan keskusarkisto digitoi yli 2 000 sivua NKVD:n suomalaisasiakirjoja, jotka saapuivat Suomeen saman vuoden viimeisinä päivinä.
Lisäksi hanke sai yli 2 000 yhteydenottoa kansalaisilta, jotka luovuttivat arvokkaita henkilöhistoriallisia aineistoja: kirjeitä, päiväkirjoja, muistelmia ja valokuvia. Osana hanketta toteutettiin Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta, jonka avulla kuka tahansa voi etsiä henkilöitä laajasta, 38 000 suomalaisesta koostuvasta tietokannasta.
Erityisen haavoittuvassa asemassa olivat loikkarit eli suomalaiset, jotka ylittivät rajan laittomasti 1930-luvun laman aikana. Heidät tuomittiin pakkotyöhön esimerkiksi Syvärin patotyömaalle ja Uralin rakennustyömaille. Suuren terrorin alkaessa tuhansia heistä teloitettiin vakoojina.
Terrorin kohteeksi joutuivat myös punapakolaiset, jotka pakenivat Suomesta kevään 1918 sisällissodan jälkimainingeissa. Heistä monet olivat Leningradissa ja Neuvosto-Karjalassa rakentamassa suomenkielistä yhteiskuntaa siinä vaiheessa, kun vainovuodet alkoivat.
Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten taustat vaihtelivat suuresti, mistä amerikansuomalaiset ovat hyvä esimerkki. Neuvostoliittoon muuttaneesta 7000 amerikansuomalaisesta noin puolet onnistui poistumaan maasta, mutta jäljelle jääneet kärsivät raskaasti terrorin vuosina. Vainojen kohteeksi joutuivat myös pienemmät ryhmät, kuten pietarinsuomalaiset, muurmanninsuomalaiset ja siperiansuomalaiset.
Tutkimushankkeen loppuraportti on luettavissa Valtioneuvoston kanslian sivuilla.
Lue myös: Suomalainen entinen kansanedustaja taisteli neuvostopartisaanina – sota päättyi Äänisen aaltoihin
Kommentoi Facebookissa