KIRJALLISUUS Ranskan muukalaislegioonan sotilas Rauno Juhola löysi itsensä kesällä 1994 keskeltä Ruandan kansanmurhaa, jossa sadan päivänä aikana surmattiin yli 800 000 ihmistä. Käsittämätön siviilien silpominen viime vuosikymmenten pahimmassa verilöylyssä oli pysäytettävä.
Nuoren miehen tie oli vienyt hänet Kainuusta pienen keskiafrikkalaisen valtion tuhansille kukkuloille. Suomalaisen motiivi liittyä osaksi tarunhohtoista sotilasorganisaatiota oli ymmärrettävä. Menestyksekäs alku myyntimiehen uralla kariutui, kun petollinen autokauppias oli murskannut unelmat ja aiheuttanut velkataakan. Nuorukaisen ratkaisu oli hyväksyä tapahtunut, lähteä maailmalle ja maksaa kaikki takaisin.
– Minulla oli 28 markkaa taskussani, alle 5 euroa, kun seisoin Pariisissa legioonan värväyskeskuksen Fort de Nogentin portilla, Rauno Juhola muistelee.
Paras palkka maksettiin tuolloin Djiboutissa, Afrikan sarvessa, seteleinä suoraan legioonalaisen valkoiseen képi-päähineeseen. Juhola palveli peruskoulutuksen jälkeen 13. puoliprikaatin 3. taistelukomppanian ensimmäisessä joukkueessa, ja oltuaan vasta 7,5 kuukautta legioonassa hänet määrättiin elämäänsä ikuisesti vaikuttavalle komennukselle Ruandaan.
Ranskalaisten käynnistämän Operaatio Turkoosin tarkoitus oli tiedustelu, eri osapuolten riisuminen tarvittaessa aseista sekä turvavyöhykkeen luominen pakolaisille.
– Lähes kolmekymmentä vuotta olen syvimmissä unissani kuitenkin pohtinut, kuinka joukkomurhan kokeneelle kansakunnalle lopulta kävi. Oliko tehtävä Ruandan kansanmurhan pysäyttämiseksi ollut turhaa – ja oliko työlläni ollut todellista merkitystä?
Juhola ei ole käsitellyt tapahtumia tai kertonut kokemuksistaan aikaisemmin, legioonan kunniakoodistoon kuuluu tietynlainen vaikenemisen laki. Kun Ranskassa on viime vuosina alettu tutkia tapahtunutta myös kriittisesti, Juhola otti yhteyttä korkea-arvoiseen ranskalaiseen upseeriin. Hän antoi hyväksyntänsä sille, että suomalainen saattoi kertoa tarinansa, joka on jopa kansainvälisesti poikkeuksellinen.
Kokenut sotahistorioitsija ja tietokirjailija Kari Kallonen oli aikoinaan mukana suomalaisamerikkalaisessa etsintäryhmässä, joka paikansi ja tutki Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin helikopterin onnettomuuspaikan Vietnamin viidakossa. Nyt hän matkasi Rauno Juholan kanssa Ruandaan, jossa he seurasivat muukalaislegioonan jättämiä renkaanjälkiä ja vierailivat traagisilla tapahtumapaikoilla. Tuloksena syntynyt teos Operaatio Turkoosin taistelija ilmestyy lokakuussa.
Rauno Juhola palveli kaksi vuotta 13. puoliprikaatissa sekä kuusi vuotta 2 REP -laskuvarjorykmentissä, Ranskan muukalaislegioonan kovimmassa ja vaativimmassa osastossa. Sotilasuransa jälkeen hän työskenteli turvallisuusalalla, kohtasi kuuluisuuksia ja asui eri puolilla maailmaa.
Tänä päivänä hän on menestyvä yritysjohtaja, joka on soveltanut muukalaislegioonassa oppimiaan turvallisuuden ja tehokkuuden lainalaisuuksia rakennusalalla. Yrityskaupat ovat nostaneet Juholan taloudellisesti riippumattomaan asemaan, mutta työläisperheen poika herää edelleen aikaisin aamulla, sillä uusi päivä tuo aina uuden mahdollisuuden.
- Kari Kallonen on Päivän Lehden päätoimittaja
Kommentoi Facebookissa