Ranskan muukalaislegioonassa palvelee 25 suomalaista – ”Jihadisteille on hyvä tarjota taistelukenttä”

Suomalaislegioonalainen Janne etsii metallinpaljastimella tienvarsipommeja harjoituksessa.

Suomalaislegioonalainen Janne etsii metallinpaljastimella tienvarsipommeja harjoituksessa. (Kuva Forces Armées Francaise)

Suomalaiset sotilaat osallistuvat Operaatio Barkhanessa terroristien etsintään Pohjois-Afrikassa.

MUUKALAISLEGIOONA Kun Ranskan puolustusministeri kertoi kesäkuussa, kuinka maan armeija liittolaisineen oli surmannut terroristijärjestö al-Qaidan Pohjois-Afrikan johtajan sotilasoperaatiossa, harva tiesi mukana olleen myös suomalaisia sotilaita.

Sahelin alueella Afrikassa on Operaatio Barkhanen johdosta koko ajan noin 5 000 Ranskan armeijan sotilasta. Vuonna 2020 operaation seitsemästä rykmentistä neljä tuli muukalaislegioonasta, jossa palvelee myös useita suomalaisia sotilaita. Tämän päivän Ranskan muukalaislegioona on uudenaikainen armeija, varustettuna nykyaikaisin aseistuksin.

– Tuntui, että legioonalaisia juoksutettiin joka paikassa, mutta saavutimme tässä operaatiossa kyllä enemmän menestystä kuin edellisinä viitenä vuotena lähes yhteensä, kommentoi Ranskasta Saint Christolissa sijaitsevasta 2 REG:n – 2eme Régiment Etranger de Génie – tukikohdasta oululaislähtöinen ja operaatiossa mukana ollut Kesti.

Suomalaiset ovat olleet syksyllä mukana myös raivaustöissä humanitäärisessä operaatiossa Beirutin sataman räjähdyksen jälkeen. Ajat ovat muuttuneet menneistä vuosista, jolloin rahattomat merimiehet värväytyivät rannikkokaupungeissa hämyisten kapakkailtojen jälkeen muukalaislegioonaan tai elämässään ongelmia kohdanneet nuorukaiset pakenivat menneisyyttään.

Koronaviruksen johdosta muukalaislegioonan rekrytointia on rajoitettu, mutta parhaillaan noin 25 suomalaista palvelee legioonan sotilaana.

Jääkäriupseeri ja legioonalainen Albert Penttilä kuului talvisodassa Amerikan Suomalaiseen Legioonaan ja taisteli vapaaehtoisena rintamalla.
Jääkäriupseeri ja legioonalainen Albert Penttilä kuului talvisodassa Amerikan Suomalaiseen Legioonaan ja taisteli vapaaehtoisena rintamalla. (Kuva Jääkärikanslia)

Legendaarisia sotilaskohtaloita

Ensimmäinen Suomessa syntynyt legioonalainen oli tiettävästi Kuopiossa vuonna 1807 syntynyt Nils Gustaf von Schoultz, joka taisteli Algeriassa, mutta epäonnisena hirtettiin myöhemmin Kanadassa vapaustaistelijana. Noin 500 suomalaislegioonalaisen joukkoon mahtuu historian saatossa monia legendaarisen maineen saavuttaneita miehiä.

Yksi tunnetuimmista on Aarne Marokon kauhu Juutilainen, joka hankki maineensa talvisodassa Kollaan puolustustaisteluissa. Muita talvisotaan legioonakokemuksensa tuoneita miehiä olivat muun muassa Heimo Haavisto, Ahti Ketonen, Albert Penttilä ja Erkki Vuori. Jopa Mannerheim ilmaisi aikoinaan halukkuutensa liittyä legioonaan, mutta tarjouksen houkuttelevuudesta huolimatta ranskalaiset kieltäytyivät.

Sotahistoriassa aikaisemmin tuntematon tieto on se, että suomalaisia palveli Ranskan muukalaislegioonassa myös talvi- ja jatkosodan aikana, jotkut olivat mukana myös Ranskan vastarintaliikkeessä. Muun muassa merimies Erland Järvinen kaatui kesäkuussa 1942 Bir Hakeimin taistelussa, jossa vastassa olivat Erämaan ketun, Erwin Rommelin johtamat saksalaisitalialaiset joukot.

Haavoittunut Lauri Laakkonen pelastautui Dien Bien Phusta viimeisellä lentokuljetuksella.
Haavoittunut Lauri Laakkonen pelastautui Dien Bien Phusta viimeisellä ambulanssilennolla. (Kuva Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa)

Voitoista katkeraan tappioon

Ranskan muukalaislegioonan kuuluisimmat taistelut eivät suinkaan ole päättyneet murskaavaan voittoon, vaan katkeraan tappioon. Sellainen oli nykyisin tärkeimpänä juhlapäivänä muistettu Cameronen taistelu, ja myös Indokiinassa vuonna 1954 käyty Dien Bien Phu.

Ranskan Indokiinan sota vei lukuisia suomalaisia sotilaita, mutta jotkut myös selviytyivät kertomaan tarinansa. Dien Bien Phusta hengissä Suomeen palasivat vankileirillä olleet Leo Vilkki ja Harry Lehtonen, ennen ranskalaisten antautumista pääsivät pois myös Jaakko Rautio ja Kauko Nissinen, viimeisellä ambulanssilennolla pelastautui puolestaan Lauri Laakkonen.

Juttuvinkki: Legioonalainen Peters kuoli Addis Abebassa – kirjoitti vielä viimeisiä seikkailujaan

Indokiinan jälkeen muukalaislegioonan sotanäyttämö siirtyi Algeriaan, jossa jo vuosisadan alkupuolella oli kukistettu berberiheimon kapinoita. Tuolta ajalta tiedetään ilmeisesti ainoa suomalainen legioonan upseeri. Hän oli Adlay Stenroth, joka haavoittui useasti taisteluissa Pohjois-Afrikassa, palveli myös Syyriassa ja menehtyi lopulta Indokiinassa trooppiseen tautiin.

Myöhemmän ajan tunnettuja suomalaislegioonalaisia ovat muun muassa Per Sahara Andersson sekä Kyösti Pietiläinen alias Karl Peters, jonka tarina on tullut tutuksi kymmenkunnan kirjan kautta.

Adlay Stenroth on ainoa Suomessa syntynyt Ranskan muukalaislegioonan upseeri.
Adlay Stenroth on ainoa Suomessa syntynyt Ranskan muukalaislegioonan upseeri. (Kuva Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa)

Seikkailuhenki elää edelleen

Suomalaiset ovat palvelleet legioonan riveissä muun muassa YK:n rauhanturvaajina ja lukuisissa Ranskan armeijan kriisinhallintaoperaatiossa, erityisesti Afrikassa. Suomi on osallistunut jo vuosia Euroopan unionin taisteluosastoihin, joita ei kuitenkaan ole toistaiseksi käytetty yhteenkään operaatioon. Nuoret suomalaismiehet voivatkin hankkia Ranskan muukalaislegioonasta turvallisuusalan työkokemuksen, jota ei voi kyseenalaistaa.

Muukalaislegioona edellyttää värväytyviltä hyvää kuntoa ja terveyttä sekä erilaisten psykologisten ja motivaatiota mittaavien testien läpäisemistä. Alkukarsinnat selvittäneet lähetetään esivalintakeskuksiin. Legioonasta on mahdollista lähteä vapaaehtoisesti pois vielä neljän kuukauden alokaskoulutuksen päättyessä, mutta sen jälkeen on suoritettava viiden vuoden palvelussopimus loppuun.

Sakke on parhaillaan viimeisessä seikkailussaan, komennuksella Ranskan Guyanassa.
Sakke on parhaillaan viimeisessä seikkailussaan, komennuksella Ranskan Guyanassa. (Kuva Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa)

Tämän päivän legioonalaiset tietävät, että moni turhautunut nuori mies luulee pääsevänsä heti alussa hyppäämään laskuvarjolla, kiipeilemään vuorilla ja samoilemaan viidakossa. Eteneminen legioonassa perustuu henkilön omiin kykyihin ja suoritettuihin koulutuksiin.

Seitsemän vuotta muukalaislegioonassa palvellut Sakke myöntää motiivinaan olleen myös seikkailunhalu, hän on parhaillaan Ranskan Guyanassa ja takana on useita operaatioita. Operaatio Barkhanen tarpeellisuudesta suomalaislegioonalaisella on selkeä mielipide.

– Nähdäkseni jihadisteille on hyvä tarjota taistelukenttä, joka on kaukana Euroopan metropoleista, ja johon radikalisoituneet muslimit voivat lähteä kuolemaan sotilaiden luoteihin, sen sijaan että räjäyttelisivät pommeja Euroopassa.

Kari Kallonen: Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa
Kari Kallonen: Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa (Readme)

Lue myös: Muukalaislegioona, Meksiko, USA – kuolleeksi julistetun jääkärin värikäs tie talvisotaan

Kommentoi Facebookissa