Suomalaisten luottamus kaivoslakeihin on heikko – samoin ympäristöä valvoviin viranomaisiin

Talvivaaran kaivoksesta piti tulla alueelle vaurautta ja hyvinvointia tuova laitos.

Talvivaaran kaivoksesta piti tulla alueelle vain vaurautta ja hyvinvointia tuova laitos. (Kuva AOP)

Työpaikat ovat tutkimukseen vastanneiden mielestä kaivostoiminnan merkittävin hyöty.

KAIVOSTOIMINTA Uusi kaivostoimintaan liittyviä asenteita kartoittava tutkimus osoittaa, että suomalaisten luottamus alan lainsäädäntöön ja julkiseen sääntelyyn on heikkoa. Kyselytutkimuksen mukaan noin 45 prosenttia vastanneista ei luota kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnasta vastaaviin viranomaisiin. Vastaajista runsas kolmannes ilmoittaa luottavansa viranomaisiin jonkin verran.

Jyväskylän yliopistossa toteutettu tutkimus on osa Suomen Akatemian Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit -akatemiaohjelmaa. Tutkimuksen mukaan jopa 54 prosenttia vastaajista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja. Vastaavasti ympäristölainsäädäntöön ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemisessä luottaa 29 prosenttia vastaajista.

– Tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmassa vuoden 2012 kyselytutkimuksessa. Myös nyt luottamus viranomaisiin kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnassa sekä luottamus ympäristölainsäädäntöön kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemisessä on huolestuttavan matalaa, toteaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Tapio Litmanen.

Tutkijoiden mielestä on kuitenkin huomattava, että kaivostoiminnan yleinen hyväksyntä on kohtalaista. Vastaajista runsas 40 prosenttia hyväksyy kaivostoiminnan varauksin ja 40 prosenttia vastaajista antaa kaivostoiminnalle tätä vahvemman hyväksynnän.

– Erityisesti perusmetallien, jalometallien ja teollisuusmineraalien louhinnan hyväksyntä on yleisesti melko vahvaa. Sen sijaan uraanin louhinta on vähiten hyväksyttyä, kertoo tutkija Tuija Jartti Jyväskylän yliopistosta.

Kyselytutkimuksessa luotetuimmaksi alaan liittyväksi toimijaryhmäksi miellettiin kansalaisjärjestöt. Toiseksi luotetuimmaksi toimijaryhmäksi miellettiin valtion hallinto ja kunnallishallinto ja vähiten luotetuksi kaivosteollisuus. Luottamus eri toimijoihin on kuitenkin melko matalaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä kaivostoiminnan hyödyistä ja haitoista. Vastanneet mielsivät kaivostoiminnan merkittävimmäksi hyödyksi alan työllisyysvaikutukset. Vastaajista 82 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta luo työpaikkoja suomalaisille ja 73 prosenttia vastaajista kokee kaivostoiminnan parantavan alueellisia työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksia.

Merkittävimmäksi haitaksi miellettiin ympäristövaikutukset. Vastaajista 84 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta vaikuttaa kielteisesti pohja- ja pintavesien vesin laatuun.

Tähän lienee vaikuttanut muun muassa uutisointi, jonka mukaan ministeriöt ovat päättäneet, että valtio ei korvaa mitään vahinkoja yksityisille kärsijöille Talvivaaran ympäristövahingoista, joista Päivän Lehti kirjoitti tässäHelsingin yliopiston tutkimuksen mukaan Talvivaaran kaivos on muun muassa romahduttanut lähijärvien ekologian. Hituran nikkelikaivoksesta puolestaan jäivät jäljelle likavedet sekä miljoonalasku veronmaksajille.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen jakautumiseen suhtaudutaan suomalaisten keskuudessa varauksella. Kaivosteollisuuden, kunnallishallinnon tai valtion hallinnon ei myöskään koeta kuuntelevan ja kunnioittavan paikallisyhteisöjen mielipiteitä.

Tutkimus toteutettiin syyskuussa 2016 ja sen kohteena olivat 18–75-vuotiaat, äidinkieleltään suomenkieliset Manner-Suomen alueella asuvat henkilöt. 4 200 henkilön otos toteutettiin kahdessa klusterissa, joissa toisessa Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi edustivat kaivosmaakuntia, toisessa oli muu Manner-Suomi. Kyselyn vastausprosentti oli 26 prosenttia.

Kommentoi Facebookissa