SOTAHISTORIA Suomalaisen sotahistorian kipukohdat vaativat selvittämistä ja asioiden läpikäyminen on edelleen tärkeää. Tähän päätyi täysi valtuustosalillinen kuulijoita Pohjoisen partisaanit -seminaarissa viikonvaihteessa Sodankylässä. Yleisösuosiosta selvittiin lisätuoleilla.
Seminaari oli samalla Tyyne Martikaisen muistoseminaari. Viime keväänä edesmennyt terveydenhuoltoneuvos oli itse kokenut partisaanihyökkäyksen ja hän toimi väsymättä sen puolesta, että partisaanisodan siviiliuhrit saisivat oikeutta.
Martikaisen poika Petteri Martikainen avasi seminaarin kertomalla äitinsä elämästä ja kirjallisesta tuotannosta. Tyyne Martikainen oli myös kantava voima, kun partisaanisodan kansainvälinen sovitusseminaari Rauha on ainoa mahdollisuutemme pidettiin Sodankylässä vuonna 2002.
Tietokirjailija Kari Kallonen esitelmöi Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulpin värikkäästä elämästä. Alakulppi palveli jatkosodassa Osasto Savukoskessa ja jäljitti tihutöitä tehneitä partisaaneja Lapin kairoilla. Yhdysvaltoihin sodan jälkeen siirtynyt Alakulppi yritti elämänsä loppuun asti saada YK:ta tutkimaan heinäkuussa 1944 tehtyä Seitajärven kylän siviilien murhaamista sotarikoksena.
Moskusta kotoisin olevaa Rauha Koski-Rautiaista haastateltiin puolestaan naisten ja lasten kokemuksista aikana, jolloin ei koskaan tiennyt, oliko oveen koputtaja venäläinen partisaani vai suomalaississi.
Toimittaja-kirjailija Tuure Neitola kertoi tarkemmin suomalaissukuisten henkilöiden osallisuudesta neuvostopartisaanien hyökkäyksissä. Neitola oli Kari Kallosen ohella toinen tekijä aiemmin ilmestyneessä Partisaanisota-teoksessa, joka paljasti kymmenien suomalaisten neuvostopartisaanien nimet. Puoli vuotta sitten Neitolalta ilmestyi teos Sompion suomalaiset partisaanit. Kirjailijan tausta on hieman erikoinen, sillä hänen sukulaisensa oli sekä partisaanien uhrien että hyökkääjien joukoissa.
Esiintymiset päättäneessä paneelissa kuultiin myös aivan uutta tietoa suomalaisten ja partisaanien yhteistoiminnasta. Romppaisten sukututkimuksen yhteydessä oli löytynyt Toivo Romppaisen omakohtainen teksti, jonka hän oli nimennyt sotilaselämäkerraksi. Romppainen työskenteli Petroskoissa suomalaisessa teatterissa.
Romppainen kertoo palvelleensa Neuvostoliitossa ensin hävittäjäpataljoonassa, josta hän pyysi siirron tiedustelujoukkoihin. Siinä joukossa Toivo Romppainen teki kolme tiedusteluretkeä rintaman yli, joista ensimmäisen yhdessä partisaanien kanssa Petroskoi-Prääsä-Pyhäjärvi-linjalla. Partisaanit he olivat kohdanneet metsässä Aunuksen tien varrella.
Romppainen nimeää useita mukana olleita suomalaisia, näyttelijöitä sekä muun muassa puusepän Petroskoin suomalaisesta teatterista. Teksti vahvistaa tiedon, että suomalaisia oli usein neuvostopartisaanien mukana, mutta joissain tapauksissa he kutsuivat itseään tiedustelijoiksi eikä varsinaisesti partisaaneiksi.
Kari Kallonen luovutti kyseistä materiaalia Tuure Neitolalle lisätutkimuksia varten. Myös Tyyne Martikaisen jäämistön arkisto on parhaillaan prosessissa, jossa päämääränä on sen luetteloiminen ja tallentaminen.
Kommentoi Facebookissa