TALOUS Suomen talouden käännyttyä viimein kasvuun, on huolenaiheeksi noussut suomalaisten kasvanut velkataakka. Findikaattorin julkaiseman tutkimuksen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuus oli vuoden 2017 lopussa 1,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut vuosi vuodelta jo lähes 20 vuoden ajan, joten mistään uudesta ilmiöstä ei ole suinkaan kyse.
Velkaantuneisuus on kasvanut, vaikka sekä tuotanto että työllisyysaste ovat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana.
Kotitalouksien velkataakkaa kasvattavat etenkin vaihtuvakorkoiset velat, esimerkiksi asuntolainat. Finanssivalvonta reagoikin asiaan kiristämällä asuntolainojen velkakattoa 85 prosenttiin.
Yhä useammalla kotitaloudella on asuntolainan lisäksi muuta velkaa, joista pankkien ja rahoituslaitosten myöntämät kuluttajaluotot ovat yleisimpiä.
Päällekkäiset kuluttajaluotot yhdistetään entistä useammin
Kuluttajaluottojen lisääntynyt käyttö on yksi osatekijä kotitalouksien velkaantumisessa, sillä niiden tarjoajia on markkinoilla yhä enenevissä määrin. Tämä on johtanut siihen, että yhä useamman kotitalouden velkataakka sisältää useampia eri kuluttajaluottoja – eri rahoitusyhtiöiltä.
Kun kuluttajaluottoja on yhä useammasta rahoituspalvelusta, kuluttaja maksaa yhden velan koron sijaan useamman eri velan korkoja ja mahdollisia lisäkuluja. Lainojen yhdistäminen isommalla kulutusluotolla onkin entistä yleisempää, ja sitä suosittelevat etenkin talousasiantuntijat.
Erillisten maksusuunnitelmien sijaan moni kuluttaja yhdistää velkansa yhdellä isommalla lainalla, johon ohjeistaa myös Takuusäätiö sivuillaan.
– On kasvava joukko todella paljon asuntovelkaa kantavia kotitalouksia ja sellaisia, joilla on useita kulutusluottoja ja maksuhäiriöitä, PTT:n pääekonomisti Eeva Alho totesi Ylen haastattelussa.
Alhon kommentissa on paljon perää, sillä Suomessa on jo yli 373 000 ihmistä, joilta löytyy vähintään yksi maksuhäiriömerkintä.
Kuluttajaluottoja eivät tarjoa enää pelkästään Suomessa toimivat pankit ja rahoitusyhtiöt, sillä kuvaan ovat astuneet myös ulkomaiset rahoituslaitokset. Tämä on osaltaan vaikeuttanut kuluttajaluottojen valvontaa ja niistä aiheutuvien velkataakan välttämistä.
Ulkomaisten kuluttajaluottojen luotonantokriteerit saattavat lisäksi poiketa suomalaisten rahoitusyhtiöiden vastaavista, eikä kaikilla rahoitusyhtiöillä ole välttämättä kaikkia tarvittavia tietoja asiakkaan velkatilanteesta ja maksukyvystä.
Velkatilanteiden kartoittamisen helpottamiseksi eduskunnassa suunnitellaan positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa, joka hyödyntäisi Suomen asiakastiedon luottotietojärjestelmää.
Tällä hetkellä Suomessa on käytössä niin kutsuttu negatiivinen luottorekisteri, josta selviää ainoastaan henkilön maksuhäiriömerkinnät. Ongelmat syntyvät usein kuitenkin jo huomattavasti ennen ensimmäistä maksuhäiriömerkintää.
Uudella luotonantajien yhteisellä rekisterillä mahdolliset velkaongelmat tunnistettaisiin hyvissä ajoin, eikä vasta silloin, kun kuluttajalle on jo ehtinyt syntyä ensimmäinen maksuhäiriömerkintä.
Talouskasvu jatkuu velkaantumisesta huolimatta
Suomalaisten velkataakasta huolimatta Suomen talous näyttää jatkavan kasvuaan myös vuonna 2019. Eräiden ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2019 vielä 2,5 prosenttia. Suomalaisten palkkakehitys on myös nousussa ja asuntolainamarkkinoilla käy matalien korkojen ansiosta suoranainen kuhina.
Asuntolainojen korot saattavat kuitenkin nousta, kun Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa tulevina vuosina. Tämä heijastuu luonnollisesti suoraan asuntovelallisiin, sillä asuntolainat on usein sidottu muuttuvaan Euribor-korkoon.
Vahva talouskasvu ja kasvanut luottamus talouteen ovat myös osasyy, miksi suomalaisten velkaantuneisuus on jälleen kasvanut. Velkaa uskalletaan ottaa entistä rohkeammin, sillä luotto työllisyyteen ja sitä myötä tulevaisuuteen näyttää kasvaneen.
Hivenen erilainen näkökulma velkaantumiseen on se, että kuluttaminen ja rahan liikkuminen kiihdyttävät tehokkaasti talouskasvua. Oma asunto ja auto ovat edelleen monille unelma, eikä velkaantumista voi täysin estää edes laadukkaalla taloudenpidolla.
Näin ollen velkaantumista ei tulisi välttämättä tarkastella liian mustavalkoisesti, kunhan yksittäisten kotitalouksien velkataakka ei kasva kohtuuttomaksi.
Rahoitusviestintä ei ole Päivän Lehden toimituksellista aineistoa, vaan yhteistyökumppanimme tuottamaa sisältöä.
Kommentoi Facebookissa