Suomella on haastava tilanne olympialaisissa – jääkö Suomi Tokiossa mitaleitta?

Riossa vuonna 2016 olympiapronssia voittanut Mira Potkonen on voittanut myös kaksi MM-pronssia.

Riossa vuonna 2016 olympiapronssia voittanut Mira Potkonen on voittanut myös kaksi MM-pronssia. (Kuva AOP)

Suomen tavoitteena on saavuttaa Tokion 2020 olympiakisoista neljä mitalia. Tavoite ei ole tämän hetken tason perusteella realistinen.

OLYMPIALAISET Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö julkaisi torstaina kesälajien tukipäätökset vuodelle 2020. Kaikkiaan tehostamistukea jaettiin kesälajeille olympiadin viimeiseen vuoteen 3 970 940 euroa.

Tukipäätökset tehtiin Tokion 2020 kesäolympiakisoihin ulottuvien huippu-urheilun strategisten tavoitteiden suunnassa. Samalla Olympiakomitea ilmoitti, että siellä valmistaudutaan kuitenkin jo uuteen strategiakauteen, joka ulottuu vuodesta 2020 vuoteen 2024 asti.

Suomen virallinen tavoite Tokion 2020 kesäolympialaisista on neljä mitalia. Tämän hetken tulostason perusteella tavoite ei todellakaan ole realistinen.

Neljän mitalin tavoite perustuu Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön edellisen johtajan Mika Kojonkosken 2017 julkistamaan tavoitteeseen. Kojonkoski ilmoitti silloin, että olympiadin eli Pyeongchangin 2018 talviolympialaisten sekä Tokion 2020 kesäolympialaisten yhteistavoitteen olevan kymmenen mitalia.

Pyeongchangista tavoiteltiin seitsemää mitalia ja Tokiosta kolmea mitalia. Mitalisaldo Pyeongchangissa jä kuitenkin kuuteen.

– Valmistaudumme jo uuden strategian mukaiseen toimintaan, mutta Tokion paralympialaisiin saakka tavoittelemme tiiviisti tälle olympiadille asetettua kymmenen olympia- ja kymmenen paralympiamitalin tavoitetta. Tavoitteesta puuttuu Pyeongchangin talvikisojen jälkeen neljä olympia- ja seitsemän paralympiamitalia. Yhtenä tavoitteena ollut pyrkimys saada joukkuepeli Tokioon on jo käynyt mahdottomaksi, Huippu-urheiluyksikön nykyinen johtaja Mika Lehtimäki pohjustaa.

Tukipäätöksissä on painotettu Tokion menestyksen turvaamista.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olympialajeissa pyrimme nyt tehdyillä tukipäätöksillä varmistamaan menestyspotentiaalisimmille urheilijoillemme optimaalisen valmentautumisen kohti olympialaisia. Meillä ei ole mahdollisuutta tarjota tällaista resurssia kovin laajalle joukolle, mutta terävimmälle kärjelle olemme yhteistyössä lajiliittojen kanssa luoneet kilpailukykyisen mahdollisuuden valmistautua Tokioon, ilmoittaa Lehtimäki.

Tukipäätöksissä Suomessa siirryttiin 2017 Tanskassa menestyksekkääksi todetun mallin suuntaan. Sillisalaattimainen tukijakelu loppui ja tukia keskitettiin niihin lajeihin, joissa menestystä olisi mahdollista saavuttaa. Tosin Tanskassa tukien keskittäminen on jyrkempää kuin Suomessa.

Kesälajien kehitys- ja tukiprosessiin ilmoittautui tänä syksynä 38 lajia, joista huippu-urheiluyksikön tukiohjelmiin ylsi 23 lajia. Näistä lajeista 18 on olympialajeja.

MM-kisamenestyksen perusteella Suomi saavuttaisi Tokiosta vain yhden mitalin. Rio de Janeirossa 2016 nyrkkeilyn olympiapronssia voittanut Mira Potkonen oli tänä vuonna MM-kisoissa Suomen ainoa kesäolympialajien mitalisti.

EM-kisoissa Potkonen voitti tänä vuonna kultaa. Kesälajien edustajista suomalaisista ovat edellisissä EM-kisoissa yltäneet pronssille karateka Titta Keinänen sekä painijat Petra Olli ja Elias Kuosmanen. Heidän lisäkseen potentiaalisimpia mitalitoivoja Tokiossa ovat rullalautailija Lizzie Armanto sekä purjehtijat Tuula Tenkanen, Kaarle Tapper sekä Tuuli Petäjä-Siren.

Suomen taso on huipulla kapea. Vuoden 2019 tulostason perusteella on jopa todennäköisempää, että Tokiossa mitaleitta jäätäisiin kokonaan kuin että neljän mitalin tavoitteeseen päästäisiin.

Vuonna 2017 asetettu kolmen mitalin tavoite Tokioon oli silloin vielä realistinen. Kahdessa vuodessa kehitystä ei huipputasolla ole tapahtunut positiiviseen suuntaan.

Rio de Janeiron 2016 olympialaisten yhden pronssimitalin saldo oli Suomen urheiluhistorian kaikkien aikojen surkein tulos olympialaisista. Vielä koskaan Suomi ei ole jäänyt olympialaisissa kokonaan mitaleitta. Jos Tokiossa mitalisaldo jää nollille, on syytä osoitella sormella 2000-luvulla ja 2010-luvun alussa suomalaisessa huippu-urheilujohdossa tapahtunutta puuhastelua.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Suomalaisesta alppihiihdosta kuului parempaa – mäkihyppy kyntää yhä syvällä

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kesälajikohtaiset tukipäätökset

Ammunta 187 300 euroa
Golf 35 000
Jalkapallo 239 400
Autourheilu 54 560
Beach Volley 70 000
Jousiammunta 10 000
Koripallo 415 000
Judo 55 000
Käsipallo 30 000
Karate 60 000
Keilailu 52 000
Lentopallo 315 000
Miekkailu ja nykyaikainen viisiottelu 27 300
Paini 235 000
Nyrkkeily 129 980
Painonnosto 30 000
Soutu 25 000
Purjehdus 278 300
Melonta 105 000
Pyöräily 23 600
Ratsastus 5000
Rullalautailu 30 000
Salibandy 130 000
Pöytätennis 5000
Squash 12 500
Sulkapallo 35 000
Tennis 54 800
Suunnistus 113 400
Uinti 198 800
Taekwondo 30 000
Voimistelu 161 700
Yleisurheilu 499 800

Kommentoi Facebookissa