OLYMPIALAISET Koronapandemian takia viime kesältä peruuntuneet Tokion olympiakisat järjestetään kesällä 2021. Kisojen siirtäminen maksaa järjestäjille noin 2,3 miljardia euroa, mutta kisojen peruuntuminen kokonaan toisi huomattavasti suuremman laskun, joten kahdesta pahasta japanilaisten on valittava pienempi.
Olympialaisten yllä on vielä valtavasti epätietoisuutta. Ei ole päätetty, päästetäänkö yleisöä kisatapahtumiin ollenkaan.
Koronarokotukset on määrä aloittaa maailmanlaajuisesti vuoden 2021 alussa. Tämän projektin onnistuminen tuo tietenkin vastauksia olympialaisten läpivientiin liittyviin kysymyksiin. Lienee kuitenkin selvää, että jonkinlaisia kuplia kisoihin osallistuville on tiedossa, koska olympialaisiin osallistuvat kaikki maailman maat.
Monelle suomalaisurheilijalle Tokion olympialaisten järjestäminen kuplassakin olisi suuri helpotus. Onhan jo olympialaisissa kilpaileminen urheilijalle unelmien täyttymys.
Menestysodotukset ovatkin sitten toinen juttu. Realistisia mitaliodotuksia ei ole kuin kolmella suomalaisurheilijalla, rullalautailija Lizzie Armantolla, nyrkkeilijä Mira Potkosella sekä haulikkoampuja Satu Mäkelä-Nummelalla.
Amerikansuomalainen Armanto on rullalautailun kansainvälisiä kärkinimiä. Hän auttoi Suomen menestyshaaveita Tokion suhteen merkittävästi vahvistettuaan tammikuussa 2019 haluavansa edustaa olympialaisissa isänsä kotimaata Suomea.
Tosin tällä hetkellä Armanto on sivussa tositoimista reisiluumurtuman takia. Hän toipunee kisakuntoon ennen Tokion olympialaisia.
Potkonen saavutti Suomen ainoan mitalin Rio de Janeirossa 2016 nyrkkeiltyään pronssia. Mäkelä-Nummela ampui Pekingissä 2008 trapin olympiakultaa ja on viimeisin suomalainen kesäkisojen olympiavoittaja. Talviolympialaisissa kultaa ovat voittaneet Mäkelä-Nummelan jälkeen hiihtäjät Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi.
Juttuvinkki: Olympiastadionin peruskorjaus on karu esimerkki suomalaisesta ongelmasta
Huippu-urheilun muutostyöryhmässä julistettiin vajaat kymmenen vuotta sitten tavoitteista, että Suomi nousisi 2020 huippu-urheilun parhaaksi Pohjoismaaksi. Moiset puheet osoittautuivat melkoiseksi haihatteluksi.
Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasoa seuratessa Suomen ex-urheilupomojen Mika Kojonkosken ja Risto Niemisen taannoiset puheet parhaasta Pohjoismaasta kuulostavat nykytilanteessa itse asiassa huonolta vitsiltä. Tosin mitään vitsikästä asiasta ei pitäisi olla, koska kansan maksamista veikkausvoittovaroista rahoituksensa saaneiden urheilupomojen olisi pitänyt ymmärtää ilmoittaa kansalle Suomen urheilun tilanteesta realistisesti.
Jo 2012 oli nähtävissä, ettei Suomella ollut mitään mahdollisuuksia nousta kahdeksassa vuodessa Ruotsin, Tanskan tai Norjan edelle. Olisi kannattanut puhua vuodesta 2030, joka sekään ei tällä hetkellä näytä parhaan Pohjoismaan tavoitteessa Suomelle realistiselta.
Tokion kisoja ajatellen uusia potentiaalisia menestyjiä ei suomalaisista urheilijapoluista ole tullut. Viimeisen olympiadin ainoa uusi mitaliehdokas Armanto ei ole ollut urheilijapolullaan suomalaisen huippu-urheiluyksikön ohjauksen kanssa missään tekemisissä.
Vuosi sitten suomalaisia mitaliehdokkaita Tokion kisoihin olivat painija Petra Olli sekä nyrkkeilijä Elina Gustafsson. Nyt molemmat ovat lopettaneet uransa. Olli lopetti henkisten ja Gustafsson fyysisten syiden takia.
Suomen Olympiakomitea odottaakin Tokion kisoista vain yhtä mitalia. Tilanne on karu, mutta tavoite sentään realistinen.
Tokion kisoihin on toki vielä paljon aikaa. Ensi vuoden aikana esiin voi nousta yllättäjiä ja koronatilanteen takia asetelmat monissa lajeissa voivat mennä uusiksi, mikä lisää yllätyksen mahdollisuutta.
Mutta Olympiakomitean alkuperäisenä tavoitteena oli saavuttaa Pyeongchangin 2018 talviolympialaisista ja Tokion 2020-21 kesäolympialaista kymmenen mitalia. Pyeongchangista saavutettiin kuusi mitalia, joten Tokiosta pitäisi saavuttaa vielä neljä mitalia lisää.
Neljän mitalin tavoite on entistä epärealistisempi kuin vuosi sitten. Jo kahden mitalin saalis ylittäisi odotukset ja ainakin Rion pohjanoteerauksesta oltaisiin menty eteenpäin.
Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö julkaisi tällä viikolla kesälajien tukipäätökset vuodelle 2021. Kaikkiaan tehostamistukea jaettiin kesälajeille olympiadin viimeiseen vuoteen 3 937 536 euroa. Rahat tulevat veikkausvoittovaroista.
Nykyiselläkin rahoituksella pitäisi suomalaisessa olympiaurheilussa saavuttaa parempia tuloksia. Suomalaisen urheilun rakenteita on pyritty viime vuosina korjaamaan, mutta valtavasti työtä on vielä edessä.
Tilannetta ei auta, että urheilun rahoitus on vahvasti riippuvainen Veikkauksesta, jonka tulot ovat koronapandemian takia romahtaneet. Korjausliike urheilun rahoituksen monipuolistamiseksi olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten, mutta mitään ei tietenkään tehty, koska päärahoittajana Veikkaus on ollut liian vahvassa roolissa.
Tämä on ollut seurausta poliittisista päätöksistä. Brezhneviläiseen tyyliin päätettiin keinuttaa junaa ja kuvitella sen liikkuvan.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Mari Ederille totaalinen epäonnistuminen – taso, jota ei tiennyt olevan olemassa
Kommentoi Facebookissa