Suomen Akatemia myönsi lähes 30 miljoonaa euroa – hankkeita koronaviruspandemiasta aina turvapaikanhakijoiden keholliseen kohtaamiseen

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeet on valittu.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeet on valittu. (Kuva Fotolia)

Rahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi ja summat voivat nousta puoleen miljoonaan euroon.

TUTKIMUKSET Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt lähes 30 miljoonan euron rahoituksen 59 akatemiahankkeelle. Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi ja myönnetyt summat ovat noin 200 000 eurosta aina 500 000 euroon.

Suomen Akatemian mukaan akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi.

Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tai tieteen uudistumiseen.

– KY-toimikunnan päätöksentekoa akatemiahankehaussa ohjasivat tänäkin vuonna rahoitettavien tutkimusryhmien kansainvälisen vertaisarvioinnin kautta todettu laatu, vaikuttavuus ja kyky uudistaa tiedettä. Samalla toimikunta kiinnitti myös huomiota edustamiensa tieteenalojen moninaisuuteen pyrkien rahoittamaan laajasti eri tutkimusalueita, sanoo toimikunnan puheenjohtaja, professori Sami Pihlström.

– Kokonaisuutena akatemiahankerahoitusmuodon hyväksymisprosentti jäi valitettavan alhaiseksi rahoitusmahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on niukkojen resurssien olosuhteissa erittäin kovaa, ja moni erinomainen hanke jää ikävä kyllä ilman rahoitusta, Sami Pihlström sanoo.

Esimerkkeinä rahoitetuista hankkeista ovat muun muassa tutkimushanke, jossa käsitellään sosiaalisen median ja joukkorahoitusalustojen roolia sijoituskulttuurissa. Ajankohtainen hanke valottaa muun muassa sitä, millaisia retorisia keinoja joukkorahoitusalustoilla on käytetty sijoittajien houkutteluun koronaviruspandemian aikana ja kuinka niin kutsuttuja sosiaalisen median vaikuttajia on hyödynnetty potentiaalisten sijoittajien tavoittamiseen. Hankkeelle myönnettiin elokuulle 2025 ulottuvalle rahoituskaudelle 472 181 euroa.

Toisessa tutkimuskokonaisuudessa selvitetään ihmisten suhdetta Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin. Hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka ihmiset ovat havainneet ja kokeneet muutokset pitkällä aikavälillä, ja kuinka ne ovat vaikuttaneet ihmisten näkemyksiin ja mielipiteisiin meri- ja saaristoympäristöstä. Hanke tuottaa työkaluja muun muassa ympäristösuunnitteluun. Neljän vuoden rahoitus on 481 304 euroa.

Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat -hankkeelle myönnettiin 500 000 euroa. Projekti tutkii tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja. Monitieteisen lähestymistavan kerrotaan tuottavan ainutlaatuista haastatteluaineistoa ja innovatiivista analyysiä. Tuloksista on suoraa hyötyä tutkimukseen osallistuville yhteisöille ja tieteellisen tutkimuksen kerrotaan olevan ratkaisevan tärkeää myös julkiselle keskustelulle queer- ja transihmisten elämistä ja elinmahdollisuuksista.

Kehollisten kohtaamisten politiikkaa turvapaikan hakemisessa tutkiva hanke sai 497 044 euron rahoituksen. Keskeisenä tavoitteena on tutkia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden poliittiseen läsnäoloon perustuvaa toimijuutta suhteessa esineellistäviin politiikkatoimiin ja yhteiskunnallisiin käsityksiin.

Tieteenfilosofisessa 468 627 euron rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa analysoidaan puolestaan taloustieteen merkitystä julkiselle päätöksenteolle koronaviruspandemian jälkeisessä yhteiskunnassa. Monitieteinen hanke luo uutta ymmärrystä taloustieteen valmiudesta tarjota ratkaisuja koronaviruspandemian aiheuttamiin ja paljastamiin ongelmiin sekä kyvystä reagoida luotettavasti talouden ja yhteiskunnan kriiseihin tulevaisuudessa.

Lue myös: Suomi ja natsien suunnittelema juutalaisten kansanmurha liitetään taas yhteen – valtiolta yli 400 000 euroa tutkijalle

Kommentoi Facebookissa