KORIPALLO Koripalloliitto ilmoitti torstaina, että miesten Korisliigassa siirrytään kaudella 2020-2021 uuteen sarjajärjestelmään. Tulevalla kaudella Korisliigan runkosarjassa joukkueet pelaavat 32 ottelua nykyisen 44 ottelun sijasta.
Muutoksella pyritään lyhentämään nykyistä kalenteria, jossa kauden kokonaiskesto olisi nykymuodossaan venyttänyt kauden kesäkuulle. Tarpeellisuutta muutokselle lisäsi myös Kansainvälisen Koripalloliiton FIBA:n päätös siirtää yli viikon mittaiset maajoukkueikkunat syys- sekä kevätkaudelle.
Uusi kilpailujärjestelmä mahdollistaa myös eurokentille haluaville seuroille paremman mahdollisuuden osallistua sekä menestyä kansainvälisissä seurakilpailuissa otteluohjelman loogisemman rytmityksen myötä.
Koripalloväki on ottanut päätöksen pääasiassa ilolla vastaan. Itse asiassa on yllättävää, että päätös ottelumäärän vähentämisestä saatiin aikaiseksi vasta nyt. Eihän ylipitkä runkosarja ole palvellut kokonaiskuvassa suomalaisen koripalloilun etua.
Suomen miesten A-maajoukkueen Susijengin pitkäaikainen päävalmentaja Henrik Dettmann kritisoi 44 kierroksen ylipitkää runkosarjaa Sport Contentin haastattelussa jo keväällä 2014.
– Ihanteellinen määrä on suhteutettuna aikaan. Yksi neljään. Tarkoittaa sitä, että jos pelataan kuukaudessa kuusi ottelua, on se hyvä määrä. Tulee jossain vaiheessa kaksi peliä viikossa, mutta pääsääntöisesti yksi, Dettmann ilmoitti tuolloin.
– Nää on ihan älyttömiä määriä, mitä pelataan Suomessa sarjatasoilla. Se on taloudellisesti raskasta. Kuluttaa taloudellisia resursseja lajilta pois. Tää ei ole vain meidän lajin ongelma, vaan kaikkien lajien ongelma. Kuluttaa valmennuksen resursseja ja urheilijoita, Dettmann jatkoi.
Dettmann oli antanut Korisliigan ottelumääristä kriittistä palautetta, mutta seuroissa sitä ei kuunneltu 2014 eikä sen jälkeen viiteen vuoteen.
– Tässä maassa seistään päällään tässä asiassa. Se on päässyt pesiytymään vain tänne. Sitten kun joku yrittää asiaan puuttua, joku sanoo, että saadaan 2000 euroa jostakin ottelusta katsojatuloja. Kukaan ei laske, mitä sen pelin järjestäminen oikeasti maksaa, Dettmann tilitti keväällä 2014.
Dettmann muistutti jo 2014, että pelejä vähentämällä resursseja olisi vapautunut pelaajien kehittämiseen ja sitä kautta tuotteen parantamiseen.
– Jokaisen peli organisoiminen maksaa helvetisti. Maksaa siinä, että joudutaan käyttämään sitä ihmistä vapaaehtoistyöhön. Ei ole ilmaista lounasta. Kaikki maksaa. Sen vapaaehtoistyöntekijän voisi käyttää johonkin toiseen vapaaehtoistyöhön. Voidaan hankkia rahaa, pyörittää koulukoripalloa.
– Se on sellaista itsensä huijaamista. Kun kattelee tätä keskustelua alkaa olla aika väsynyt, Dettmann jatkoi.
Susijengistä tuli 2010-luvulla menestystuote. EM-kisoissa kovia joukkueita kaatanut Suomen koripallomaajoukkue sai paljon julkisuutta ja täytti areenoita. Pelaajakehityksen kultamuna Lauri Markkanen teki läpimurtonsa NBA:ssa.
Susijengin ja Markkasen valtavasta julkisuudesta huolimatta Korisliiga ei läpimurtoaan kuitenkin tehnyt. Vaikka yleisömäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa, on Korisliiga tuotteena yhä valtavan kaukana esimerkiksi jalkapallon Veikkausliigastakin.
Ottelumäärien vähentäminen tekee palveluksen europeleihin osallistuville seuroille. Juuri europelien avulla suomalaiselle seurajoukkuekoripallolle on mahdollista saada lisänäkyvyyttä.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Lauri Markkanen loisti NBA:ssa huippuryhmää vastaan
Kommentoi Facebookissa