TALOUS Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina. Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu suomalaisten yritysten ja kuluttajien odotuksiin.
Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, joka ennusteen mukaan kasvaa lähivuosina. Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menolisäykset.
Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin, mikä johtuu talouden rakenteellisista tekijöistä. Koska talouskasvu on hidasta, työllisyys ei juuri kohene. Työllisyysaste nousee 73,1 prosenttiin vuonna 2023.
– Ennusteen mukaan talouden kasvu hiipuu alle yhden prosenttiin. Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin! Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, pitää olla korkealla talouspolitiikan agendalla, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Euroalueella talousnäkymiä varjostaa tänä vuonna Saksan hidas talouskasvu. Näkymien odotetaan kuitenkin kirkastuvan ensi vuoden aikana. Yhdysvaltojen talous on kasvanut nopeasti vahvan kotimaisen kysynnän ja työllisyyden vetämänä. Ison-Britannian talousnäkymien keskeinen kysymys on ero Euroopan unionista. Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti vuonna 2019 ennen kaikkea Euroopan heikentyneiden näkymien takia.
Kotitaloudet investoivat vähemmän asuinrakennuksiin, minkä seurauksena investointien osuus BKT:sta pienenee. Myös tuotannollisten investointien kasvu hidastuu. Yksityinen kulutus kasvaa edelleen, koska ansiotaso nousee ja työllisyys on korkealla. Kasvu kuitenkin hidastuu, koska kotitaloudet säästävät enemmän.
Julkisen talouden menot ovat pysyneet tuloja suurempina koko korkeasuhdanteen ajan. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.
Hallitus on päättänyt julkiseen talouteen pysyvästi vaikuttavista menolisäyksistä, veronkiristyksistä ja uudelleenkohdennuksista. Menolisäykset astuvat voimaan tuloja lisääviä veronkiristyksiä etupainoisemmin. Kokonaisuutena nämä heikentävät julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla.
Myös hallituksen päättämät kertaluonteiset menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää vuosina 2020−2022. Kertaluonteiset menolisäykset koostuvat valtaosin niin sanotusta tulevaisuusinvestointiohjelmasta.
Kommentoi Facebookissa