KOLUMNI Samaan aikaan kun Suomen talous on menossa taantumaan, jaetaan ennusteiden mukaan Helsingin pörssissä ennätykselliset 13 miljardin euron suuruiset osingot. Se tarkoittaisi neljän prosentin suuruista kasvua viime vuonna maksettujen osinkojen määrään. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan puolestaan suomalaisten palkansaajien reaalipalkat laskivat viime vuonna 4,4 prosenttia. Reaalipalkka lasketaan vähentämällä nimellispalkasta inflaation vaikutus. Näin ennätyksellisen paljon palkansaajien reaaliansiot eivät ole laskeneet 60 vuoteen.
Suomessa elää kahden kerroksen väkeä, kuponginleikkaajia, joiden pääomatulot kasvavat ja duunareita, joiden ansiotulot laskevat.
Tilastokeskus ilmoitti runsas kuukausi sitten, että tuloerot ovat olleet kovimmassa kasvussa moneen vuoteen. Syynä tähän oli myyntivoittojen, vuokratulojen ja osinkojen eli pääomatulojen huima kasvu. Huippuunsa noussut 9,1 prosentin inflaatio on heikentänyt puolestaan keskivertosuomalaisen palkansaajan (3 800 e/kk) ostovoimaa. Käytännössä se merkitsee sitä, että palkalla saa yhä vähemmän ja toisaalta kasvavilla pääomatuloilla yhä enemmän. Tässä tilanteessa ay-liike hakee noin viiden prosentin korotusta palkkoihin uhkaamalla lakoilla ja työnseisauksilla. Palkankorotuksista huolimatta palkansaajien ostovoima heikkenee.
Eduskuntavaalien lähestyessä lähes kaikki puolueet ovat luvanneet ansiotuloihin veronkevennyksiä helpottamaan palkansaajien ahdinkoa. Tämä puolestaan tarkoittaa valtion verotulojen ehtymistä ja lisävelkaantumista. Yhtälö on järjetön, mutta ääntenkalastelun kanalta järkeen käyvä. Harva kansanedustajaehdokas on ollut valmis puuttumaan tulojen verottamisen rakenteelliseen valuvikaan.
Ansiotuloja verotetaan valtion verotuksessa progressiivisesti, eli tulojen määrä vaikuttaa veroprosenttiin. Myös eläkkeitä verotetaan tämän periaatteen mukaan. Sen sijaan pääomatuloveroa maksetaan joko 30 prosentin tai 34 prosentin mukaan riippuen pääomatulojen määrästä. Veroprosentti on 34 prosenttia vaikka saisi miljoonatulot ja kaiken lisäksi pörssiyhtiöiden osingoista maksetaan veroa 85 prosentista ja 15 prosenttia on verovapaata. Miksi pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin ansiotuloja? Ja miksi osa pääomatuloista on verovapaata, kun vastaavaa helpotusta ei myönnetä ansiotuloilla eläville?
Vielä paremmin menee niillä pääomatulojen saajilla, jotka keräävät tulonsa listaamattomien yritysten osingoista. Parhaassa tapauksessa heidän tulojaan verotetaan alle kymmenen prosentin verolla. Sanna Marinin hallituksen piti poistaa tämä verotuksen epäkohta, mutta keskustapuolue torppasi hankkeen viime joulukuussa. Valtiovarainministeriö oli laskenut, että listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverohuojennus tuottaa valtiolle 830 milj. euron tappiot vuodessa. Saamatta jääneet verotulot pakottavat seuraavan hallituksen ottamaan liki miljardin suuruisen lainan.
Verotuksen pitäisi kohdella kaikkien kansalaisten tuloja tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Seuraavalta hallitukselta on turhaa odottaa näiden verotuksen epäkohtien korjaamista. Meitä on jatkossakin kahteen kerrokseen.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Holtitonta rahanjakoa koronan varjolla – huimat kaksi miljardia euroa valtion budjetista
Kommentoi Facebookissa