SUOMI-PALKINTO Tämän vuoden Suomi-palkinnot on jaettu ansioituneille taiteilijoille ja toimijoille. Kukin palkittu saa 15 000 euroa lukuun ottamatta kunniakirjalla palkittua Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Areenakiertuetta.
Suomi-palkintoa on jaettu vuodesta 1993. Suomi-palkinnoista päättää tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Palkinnon saavat käsikirjoittaja Anna Brotkin, elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, näyttelijä, professori Elina Knihtilä, koreografi, tanssija Kaari Martin ja säveltäjä, muusikko Roni Martin, oopperalaulaja Päivi Nisula, kirjailija Sofi Oksanen, kuvataiteilija Iiu Susiraja sekä muusikko Maija Vilkkumaa. Lisäksi Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Areenakiertue palkittiin kunniakirjalla.
– Suomi-palkinnon saajista muodostuu mielestäni hyvin rikas näkymä suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin. Työllenne taiteen ja kulttuurin parissa on tunnusomaista sekä vahva, kumartelematon omaäänisyys että halu ja kyky tuoda taide aivan lähelle meitä, sen kokijoita. Juuri tämän dialogisuuden vuoksi teidän työnne on tänä vuonna, tässä maailman ajassa, erityisen tärkeää, ministeri Multala sanoo.
Seuraavassa palkintoperustelut:
Käsikirjoittaja Anna Brotkin
Anna Brotkin on onnistunut tallentamaan teoksiinsa Aikuiset, Rakkaat lapset, Modernit miehet ja Rehtori 2020-luvun ajankuvaa ja ilmiöitä terävästi ja itseironisesti. Brotkin kirjoittaa ytimeen osuvaa komediaa vaikeistakin aiheista ja tulkitsee mestarillisesti itsensä kovin vakavasti ottavaa sukupolvea.
Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff
Katja Gauriloffilla on kahden vuosikymmenen mittainen, menestyksekäs ura ohjaajana. Sen tähänastinen huipennus on Gauriloffin ohjaama ja yhdessä Niillas Holmbergin kanssa käsikirjoittama, maailman ensimmäinen kokopitkä koltansaamenkielinen fiktioelokuva Je’vida, joka tuli ensi-iltaan kuluvan vuoden lokakuussa.
Gauriloffin dokumenttielokuvaa Kuun metsän Kaisa vuodelta 2016 voi pitää Je’vidan sisarteoksena. Se nosti laajaan tietoisuuteen kolttasaamelaisten kulttuurin ja koltansaamen kielen, jota puhuu äidinkielenään enää noin 300 henkilöä. Gauriloffilla on mittaamaton merkitys näkyvyyden palauttamisessa kulttuurille, jolta se on pakolla viety.
Näyttelijä, professori Elina Knihtilä
Näyttelijä, professori Elina Knihtilän merkitys suomalaiselle kulttuurielämälle on poikkeuksellisen suuri. Knihtilä on näytellyt 1990-luvulta lähtien erityisesti Q-teatterissa, Ryhmäteatterissa ja Kansallisteatterissa sekä lukuisissa tv- ja elokuvatuotannoissa. ”Luonnonvoima” on omiaan kuvaamaan hänen näyttelijäntyötään Q-teatterissa parhaillaan esitettävässä näytelmässä Joitakin keskusteluja merkityksestä.
Monipuolisen, tarkan ja ravistelevan näyttelijäntyönsä rinnalla Knihtilä on keskustelijana, tulevien näyttelijöiden opettajana sekä Women in Film & Television Finland ry:n puheenjohtajana vaikuttanut suuresti valta-asetelmien esille tuomiseen ja tasa-arvon edistämiseen teatteri- ja elokuva-alalla.
Koreografi, tanssija Kaari Martin ja säveltäjä, muusikko Roni Martin
Flamencotanssija, koreografi Kaari Martin ja säveltäjä, muusikko Roni Martin ovat maineikkaita nykyflamencon edelläkävijöitä ja vaikuttajia. Molemmat ovat tahoillaan uraauurtavia taiteilijoita, joiden yhteinen, nykyflamencoon keskittyvä Compañía Kaari & Roni Martin on menestystarina. Kansainvälisesti arvostettu Compañia on voittanut omaperäisistä ja innovatiivisista esityksistään useita palkintoja.
Kaari ja Roni Martinin taiteessa nykytaide yhdistyy perinteeseen rohkealla ilmaisulla, joka vetoaa monenlaisiin yleisöihin. He kyseenalaistavat klassiset toimintamallit ja tarttuvat ennakkoluulottomasti erilaisiin aiheisiin ja yhteistyömuotoihin, minkä teokset Kill Carmen, Anna Karenina ja La Familia oivallisesti osoittavat.
Oopperalaulaja Päivi Nisula
Oopperalaulaja Päivi Nisula on tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden mittaisen uran Suomen Kansallisoopperassa. Hän on vieraillut menestyksekkäästi koti- ja ulkomailla sekä oopperaproduktioissa että orkesterien solistina. Sibelius-Akatemian opettajana Nisula on vaikuttanut olennaisesti suomalaisen oopperalaulun jatkuvuuteen ja kehittymiseen.
Oman taiteellisen ja pedagogisen työnsä lisäksi Päivi Nisula tekee vaikuttavaa työtä korkeatasoisen oopperataiteen alueellisen saatavuuden vahvistamiseksi. Hän perusti vuonna 2010 Saaristo-ooppera -nimisen oopperaseurueen, joka toteuttaa ooppera- ja musiikkitaideteoksia Länsi-Suomessa ja Turunmaan saaristossa. Saaristo-oopperan viimeisin menestys oli keväällä 2023 yhteistyössä Turun kaupunginteatterin ja Turun filharmonisen orkesterin kanssa toteutettu ooppera Punainen viiva.
Kirjailija Sofi Oksanen
Sofi Oksanen on kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaiskirjailijoita, jonka teoksia on käännetty 40 kielelle. Oksanen kirjoittaa sodasta, ihmisyydestä, naisen asemasta ja yhteiskunnan ongelmista analyyttisesti ja aistivoimaisesti.
Läpimurtonsa Oksanen teki Puhdistus-romaanillaan, jonka hän kirjoitti Kansallisteatterille tekemänsä näytelmän pohjalta. Tuoreimmassa esseeteoksessaan Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan kirjailija kuvaa Venäjän sodankäynnin logiikkaa ja erityisesti sen suhdetta naisiin: seksuaalista väkivaltaa, lapsikaappauksia ja disinformaatiokampanjoita tarjoten jälleen uutta tietoa ja tuoreen näkökulman meitä kaikkia koskettavaan ajankohtaiseen aiheeseen.
Kuvataiteilija Iiu Susiraja
Kuvataiteilija Iiu Susiraja tekee omaperäisiä valokuvia ja videoita, joissa hän käyttää mallina yleensä itseään ja tarkastelee ilkikurisesti ympärillämme olevia kulutusesineitä suhteessa omaan kehoonsa. Susirajan teokset ovat käsitteellisiä, ja samalla hyvin humoristisia ja yhteiskunnallisia. Susirajan valokuvat, videot ja veistokset ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota arvostetuissa kuvataiteen julkaisuissa ja merkittävissä museoissa. Hänen teoksensa rikastavat omaäänisyydellään ja kehollisuudellaan nykytaiteen maailmaa.
Muusikko Maija Vilkkumaa
Maija Vilkkumaa on muusikko, kirjailija ja filosofian maisteri. Ennen kaikkea hän on suomirockin kuningatar. Vilkkumaan kappaleista on tullut osa suomalaista mielenmaisemaa. Hänen sanoituksensa ja sävellyksensä ovat on eläneet ja kehittyneet jatkuvasti, iän ja elämänvaiheiden mukana. Naislaulaja-lauluntekijöiden tien raivaaminen alkoi ystävien kanssa yli kolmekymmentä vuotta sitten perustetusta Tarharyhmästä, jatkui soolouran varhaisiin kappaleisiin Satumaatangosta Eihin ja huipentui toistaiseksi viimeiseen, vuonna 2022 julkaistuun albumiin 1973.
Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Areenakiertue, kunniakirja
Suomen kansallisooppera ja -baletti toteutti keväällä 2023 areenakiertueen. Oopperaa ja balettia ei ole koskaan aiemmin Suomessa tuotu näin suuressa mittakaavassa saataville. Kiertueen toteuttamiseen tarvittiin 270 henkilöä, 7 junanvaunua ja 11 rekkalastia.
Tanssin ja musiikin spektaakkeli toteutettiin 175 esiintyjän voimin Oulussa, Rovaniemellä, Joensuussa, Helsingissä ja Turussa. Monelle katsojalle kiertueen myötä baletti ja ooppera tulivat taidemuotoina ensimmäistä kertaa saavutettaviksi.
Lue myös: Taike jakoi 15 valtionpalkintoa – saajina ansioituneita taiteilijoita ja taideyhteisöjä
Kommentoi Facebookissa