RUOKA Nyt elellään sitä vaihetta vuodesta, että kaikki juurekset alkavat olla kaupan tiskissä, siis kotimaiset juurekset. Siksi lienee hyvä hetki viivähtää viikko jos toinenkin juuresten keittämisen parissa.
Aloitetaan punajuuresta ja punajuuririsotosta meidän keittiön tapaan. Se on melko vaivaton arkiruoka, josta voi tehdä myös ”pyhäversion” tekemällä kasvisliemen itse ruoan perustaksi. Siihen – ja muihinkin liemiin – liittyen olen kirjoittanut blogin jo viime talvena, joten ei asiasta sen enempää. Linkki löytyy tästä.
Jos sen verran voin kuitenkin liemestä olla tarkkana, että minun mielestäni valitaan luomuliemikuutio ja mielellään yrttimaustettu. Tulee ihan hyvää.
Muuten ollaan tässä vähän epäortodoksisia ja vedetään raaka-aineissakin aika ronskisti kotiinpäin.
Punajuuririsoton tarpeet
Sulkeissa olevat ovat vapaaehtoisia lisiä:
1/2 l kasvislientä
2 dl risottoriisiä (esim. Arboretoa)
2–3 keskikokoista punajuurta
1–2 valkosipulinkynttä
1 sipuli
(10 cm pätkä purjoa)
2–3 dl kermaa
1 dl Manzanilla-sherryä
50–100 g vahvaa Koskenlaskijaa
(suolatonta voita)
1/2 rkl kuivattua timjamia
mustapippuria myllystä
(suolaa)
öljyä paistamiseen
Tee
Tee kasvisliemi ensin valmiiksi.
Kuori ja pilko sipulit ja laita esim. pienehköön kulhoon.
Nyt kun leikkuulautasi ei ole vielä värjääntynyt punaiseksi, on aika alkaa värjäys.
Kuori punajuuret ja raasta ne karkeaksi raasteeksi.
Laita kattila hellalle, lisää öljyä ja pari sipulinpalaa ilmoittamaan, milloin paikat alkavat kuumeta.
Heti kun tirisee, kaada loput sipulit (myös purjot) ja kuullota kotvanen. Lisää myös timjami, että se ”herää”.
Lisää riisit ja samalla jatka kuullottamista. Voit lisätä vielä punajuuriraasteenkin joukkoon.
Tavaraa on kiehumassa jo melkoisen runsaasti, joten sen kasvisliemen voi lisätä oikeastaan kerralla, sillä puheet hitaasta imeyttämisestä ja sen eduista ovat osin perusteettomia.
Sitten vaan keitellään, kannen voi laittaa päälle, sillä ei siitä haittaakaan ole, etteivät kaikki nesteet höyrysty taivaan tuuliin.
Nesteen imeytymiseen mennee alle 10 minuuttia.
Kun imeytyminen on tosiasia, lisätään sherry.
***
Kuiva Manzanilla on ehdottoman hyvä valinta tähän ja paljon valkoviiniä parempi. Se antaa itsessään hienoa aromia ja alkoholia pelkääville voin kertoa, että tällä keittämisellä tämä on kyllä ihan lapsille sopivaa ruokaa.
Osbornen Manzanilla on kivasti saatavilla puolikkaina pulloina, hintaa on 7,59 euroa ja se säilyy pitkään avattuna, kun muistaa kiertää korkin kiinni.
Taas keitellään. Ja sitten ruvetaan lisäämään kermaa. Suosittelen aluksi lisäämään kuohukermaa eli 2 desilitran purkillinen, sitten voi ohenteena lisätä ruokakermaa hiljalleen. Nestettä nimittäin kuluu yllättävän paljon.
Kun riisi on pehmennyt (maista!) eli noin 20 minuutin keittämisen jälkeen, lisää Koskenlaskija ja mustapippuri. Lisää juusto pieninä paloina ja anna sulaa.
Ja jos kantti kestää, lisää lopuksi vielä nokare tai vähän isompikin kappale suolatonta voita. Suolaa on nimittäin ihan riittävästi.
Maista, hymyile, nosta hellalta, kata pöytä ja tarjoile oitis.
Tämä on hyvää, mikään maku ei ole liioiteltu, tasapainon pitäisi olla kohdallaan.
Ja muista: ei mitään etikkapunajuuria.
Toinen muistisääntö: ei kuutioitua punajuurta. Miksi ihmeessä?
Lopputuloksen pitäisi olla täyteläinen, erittäin ravitseva safka, kardiologin kauhistus ja makuhermojen ihastus.
***
Jos tekee viiniä mieli, suosittelisin Pinot Noiria, erityisesti saksalaisia Spätburgundereita. Testattu on myös Trimbachin Pinot Gris (valkoviineistä), se toimi hyvin. Mutta kallistahan tuo on. Hapokasta ja hedelmäistä sen kuitenkin olla pitää.
Ja seuraavaksi Kotigokki siirtyy juuressosekeittojen ihmeellisen ihanaan maailmaan!
Kommentoi Facebookissa