SUOJELUPOLIISI Uusi tiedustelulainsäädäntö antaa Suojelupoliisille aiempaa paremmat mahdollisuudet torjua kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten Suomeen kohdistuvaa vieraiden valtioiden tiedustelua tai terrorismia, ilmenee Suojelupoliisin uudesta vuosikirjasta. Suojelupoliisi täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja sen kunniaksi julkaistu vuosikirja on tavanomaista laajempi.
Suojelupoliisin keskeinen tehtävä on tulevaisuudessakin estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, kuten vakoilua ja terrorismia. Jatkossa korostuu kuitenkin myös Suojelupoliisin rooli tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille ennakoivaa ja analysoitua tiedustelutietoa.
– Suojelupoliisi on viime vuosina muuttunut nopeasti ja uusien lakien myötä Suposta tulee aidosti nykyaikainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.
Muutos on välttämätön, sillä Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti.
– Terrorismin uhka kohosi muutamassa vuodessa, ja samaan aikaan lähialueidemme kehitys voimisti entisestään Suomeen kohdistuvaa ulkovaltojen laitonta tiedustelua. Meidän tehtävämme on pitää osaltamme huolta siitä, että Suomi on jatkossakin maailman turvallisin maa, Pelttari sanoo.
Tiedustelulait tehostavat merkittävästi Supon toimintaa esimerkiksi kyber- eli verkkovakoilun torjunnassa, kun tietoliikennetiedustelulla kyetään itse havaitsemaan vieraiden valtioiden kybervakoilua tietoverkoissa.
– Kybervakoilumaailma on muuttunut aggressiivisemmaksi ja järjestelmiin tunkeudutaan vaikka väkisin sisään, sanoo Suojelupoliisin kybertoiminnon päällikkö Jyrki Kaipanen Suojelupoliisin vuosikirjassa.
Suojelupoliisin tietoon tuli vuonna 2018 useita kybervakoilutapauksia, joiden taustalla arvioidaan olleen valtiollinen taho. Vakoilua kohdistui Suomen valtioon, yrityksiin ja yksityishenkilöihin.
Kybervakoilu ei välttämättä enää kohdistu suoraan kiinnostuksen kohteena olevaan organisaatioon, vaan kohdetta lähellä oleviin organisaatioihin ja henkilöihin, jotka eivät ole yhtä tietoisia tietoturvan merkityksestä. Kohdeorganisaatiota lähellä olevia tahoja voidaan hyödyntää joko suoraan tiedon hankinnassa tai väylänä varsinaisen kohteen järjestelmiin.
Suomessa on edelleen maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne.
Vaikka kybervakoilu on aiempaa vilkkaampaa, tiedustelupalvelut pyrkivät edelleen löytämään ja hankkimaan myös salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen.
Terrorismin uhka-arvio säilyi vuonna 2018 neliportaisen asteikon tasolla 2, eli kohonnut. Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. Näillä henkilöillä on todennäköisesti joko suoria tai välillisiä yhteyksiä radikaali-islamistisiin verkostoihin tai järjestöihin.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on noin 370. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta. Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut erityisesti ISIL:ssä – The Islamic State in Iraq and the Levant – merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.
Lue myös: Suomen passi on vakoilijan varuste – Supo on paljastanut suomalaisia valehenkilöitä
Kommentoi Facebookissa