VEROTUS Veropäivänä kansalaiset ja tiedotusvälineet ovat päässeet katsomaan julkisia verotietoja. Osin tiedot palvelevat puhdasta uteliaisutta, mutta julkiset tiedot mahdollistavat myös verotietojen analysoinnin.
Verohallinnon luovuttaessa medioille listan Suomen suurituloisimpien henkilöiden verotettavista tuloista vuodelta 2022, ansio- ja pääomatuloja saaneiden listan kärjessä on Woltin perustaja Miki Kuusi. Hänen verotettavat ansio- ja pääomatulonsa olivat 79,4 miljoonaa euroa.
Kuusi oli myös suurin veronmaksaja, hän maksoi tuloveroja yhteensä 27 miljoonaa euroa. Wolt on ruokalähettiyhtiö, joka kauppa suoritettiin osakevaihtona loppusyksyn 2021 ja kesäkuun 2022 aikana amerikkalaiselle Doordashille.
Myös muut yhtiön perustajiin kuuluneet ansaitsivat hyvin. Lauri Andlerilla verotettavat pääomatulot olivat noin 19 miljoonaa euroa, Oskari Petaksella 14,3 miljoonaa euroa, Juhani Mykkäsellä 12 miljoonaa euroa, Mika Matikaisella 11,6 miljoonaa ja Elias Aallolla 9 miljoonaa euroa.
Suomen toiseksi paras veronmaksaja oli Versowoodin hallituksen puheenjohtaja ja entinen toimitusjohtaja, veljelleen yhtiön myynyt Pekka Kopra. Hän ansaitsi noin 59,3 miljoonaa euroa ja maksoi veroja noin 18,3 miljoonaa euroa. Kolmas eniten veroja maksaneiden listalla on Supercellin perustaja Ilkka Paananen, joka maksoi veroja noin 11,6 miljoonaa euroa 28,8 miljoonan euron tuloista. Paananen ja peliyhtiö Supercellin muut omistajat ovat olleet enten veroja maksaneiden listan kärjessä vuosia.
Tänään julkaistut verotiedot osoittavat Keskuskauppakamarin mukaan, että ansiotuloverotus on Suomessa kireää jo keskisuurissa ansiotuloissa. Verotiedoissa on kuitenkin huomioitu vain ansiotuloista valtiolle ja kunnille maksetut tuloverot.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala huomauttaa, että palkkatuloista peritään tuloverojen lisäksi pakolliset sosiaalivakuutusmaksut, joiden yhteismäärä on noin 10 prosenttia. Nämä maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia ja pienentävät verotiedoissa näkyvää verotettavan tulon määrää, mutta käytännössä nostavat palkkatulojen kokonaisverorasitusta merkittävästi.
– Jo esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa ansaitsevalla palkansaajalla marginaaliveroprosentti jokaisesta lisäeurosta on 50 prosenttia, kun huomioon otetaan pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. 100 000 euron vuosituloissa marginaaliveroprosentti on jo yli 60 prosenttia, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Pääomatulojen osalta julkisessa keskustelussa kritisoidaan Viitalan mukaan usein sitä, että osinkotulojen verovapaa osa ei näy verotiedoissa. Esimerkiksi piensijoittajan pörssiosingoista vain 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja listaamattoman yhtiön osingoista veronalaisen pääomatulon osuus on joko 25 tai 85 prosenttia.
– Osinkojen verovapaiden osien tarkoituksena on lieventää kaksinkertaista verotusta, joka aiheutuu osingot jakaneen yhtiön voitoistaan maksamasta 20 prosentin yhtiöverosta. Vaikka osingon verovapaita osia ei näykään verotiedoissa, on niistäkin jo maksettu veroa. Nämä verot näkyvät osingot jakaneen yhtiön yhteisöveron määrässä, huomauttaa Viitala
Yritykset maksoivat yhteisöveroa viime vuodelta yhteensä 8 miljardia euroa, mikä on yli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kommentoi Facebookissa