KUNTAVAALIKOLUMNI Sunnuntaina ne sitten pidetään, sote-uudistusten ja maakuntamallien jaloista, aamuyhdeksästä iltakahdeksaan. Nimittäin kuntavaalit. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Tarjolla on hieman alle 34 000 ehdokasta, joista valitaan 8 999 valtuutettua. Helpointa on päästä läpi pienillä paikkakunnilla, joissa ehdokkaita on vain hieman enemmän kuin valtuustopaikkoja. Jos puolue menestyy vaaleissa, välttämättä ketään ei ole tarjolla enää varavaltuutetuksi.
Yleisradio tarkisti kunnat, joissa valituksi tuleminen on vaivattominta. Alavieskassa paikkoja on 21 ja ehdokkaita 29, Kyyjärvellä 17 paikkaa tavoittelee 24 ehdokasta ja Luhangalla 15 valtuustopaikkaa jaetaan 25 ehdokkaan kesken.
Alavieskassa on vain kaksi ehdokaslistaa. Toisella on valtapuolue keskustan ehdokkaat, toisella muut. Kun samassa liitossa ovat vasemmistoliitto, SDP, kokoomus, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, ääni vasemmalle voi päätyä oikeiston hyödyksi.
Vaikeinta on valloittaa paikka auringossa Helsingissä, jossa 85 paikkaa tavoittelee 1 084 ehdokasta. Myös Turussa, Tampereella, Espoossa ja Vantaalla ehdokkaita on kymmenen kertaa enemmän kuin paikkoja.

Helsingin herruudesta kova kisa
Helsingissä käydään ehkä kiivain kamppailu, siellä on eniten ihmisiä, rahaa, mediaa ja käynnissä kaupunkia mullistavia suunnitteluhankkeita. Kuntavaalit ovat Helsingissä myös pormestarinvaalit, jossa samalla valtapuolueen asemaa kokoomukselta havittelevat vihreät.
Kokoomuksen kannatus oli vuoden 2012 vaaleissa 26,9 prosenttia ja vihreiden 22,3 prosenttia. Ennakkoon jo näytti, että vihreät ja Anni Sinnemäki onnistuvat myymään kansalle unelmat viihtyisistä kävelyreiteistä ja kaupunkibulevardeista, kunnes kokoomus kutsui kokeneen sotaratsun Jan Vapaavuoren Euroopan investointipankista pelastajaksi.
Kun räntäsateessa raahaa kauppakassia autoilun kieltoalueella Helsingin keskustassa, karisevat kyllä kauniit havainnekuvat silmistä. Autoilun puolustamisen lisäksi Vapaavuori vastustaa Bahrainin 100 miljoonalla epäselvällä eurolla rahoittamaa suurmoskeijaa, johon Sinnemäki suhtautuu myötämielisemmin.
Kokoomus on jo kehottanut ehdokkaitaan välttämään hölmöjä kommentteja Tukholman terrori-iskuun liittyen, mutta turvallisuus on toki yksi ihmisen perustarpeista. Päivän Lehti ennustaa myös siksi kokoomuksen pitävän valta-asemansa Helsingissä.
Niin, se SDP:n pormestariehdokas Helsingissä, jonka olemassaolon Helsingin Sanomatkin tuntuu aina unohtavan. Hän on sinänsä asiantunteva Tuula Haatainen, vuonna 2012 demareiden kannatus oli 16,8 prosenttia. Paavo Väyrysen sekalainen Terve Helsinki -lista tuskin menestyy, aika on ajanut Paavon ohi.
Rikoksia ja rakennusyhtiöitä
Suomen suurissa kaupungeissa vihreät näyttävät tehneen epäpyhän allianssin kaupunkigryndereiden kanssa. Siksi kovalla vauhdilla kaupunkien keskustoista etsitään nyt maata uusille kerrostaloille, vaikka vähän puistostakin viistäen. Trendi on erikoinen, sillä Päivän Byrokraatti – yhteiskunnallinen ja poliittinen ajankohtaissatiirisivusto – on sijoittanut HS:n vaalikoneen avulla sekä vihreät että vasemmistoliiton poliittiselle arvokartalle lähes samaan kohtaan.
Cityvihreät mielletään jonkinlaiseksi luonnonystävän kokoomukseksi, mutta todellisuudessa vasemmistoliiton ja vihreiden arvomaailmoilla ei ole paljoakaan eroa. Ei asiassa mitään vikaa ole, kunhan tietää mitä ostaa. Toki vihreillä on joitakin näkyviä liikemiestaustaisia poliitikoita kuten Löyly-saunakompleksin Antero Vartia.

Kokoomus – entinen yrittäjäpuolue – tuntuu olevan nykyisin enimmäkseen vain suuryritysten asialla. Siksi perussuomalaiset ovat haalineet koko maassa myös pienyrittäjiä paljon listoilleen. Hallituspaikka ei kuitenkaan auta puoluetta menestymään juuri viime kuntavaalien 12,3 prosentin kokonaiskannatusta paremmin.
Espoossa ehdolla oleva ulkoministeri Timo Soini on joutunut esiintymään vanhemman valtiomiehen arvokkuudella, jossa sutkaukset ovat jääneet vähemmälle. Helsingissä ehdolla ovat perintöä odottelevat Sampo Terho sekä Jussi Halla-aho.
Puoluetta rasittaa kuitenkin se julkisuudessa huomioitu seikka, että poikkeuksellisen moni kuntavaaliehdokas unohti mainita aiemmasta rikostuomiostaan allekirjoittaessaan ehdokaskorttiaan.
Turussa kolme puheenjohtajaa
Eduskuntapuolueen puheenjohtajat ovat ehdolla kuntavaaleissa – paitsi pääministeri Juha Sipilä, joka ei tavoittele paikkaa Kempeleen kunnanvaltuustoon. Sinne hän olisi päässyt äänivyöryllä, mutta pääministerillä on toki muutakin tekemistä. Antti Rinne lienee suvereeni Mäntsälässä ja Sari Essayah Lapinlahdella. Demarit eivät oppositioasemastaan huolimatta tunnu saaneen dieseliään kunnon vauhtiin, kysymys onkin mihin tasainen vauhti sitten riittää.
Tiukin kisa on Turussa, jossa ehdolla ovat niin kokoomuksen Petteri Orpo, vihreiden Ville Niinistö kuin vasemmistoliiton Li Andersson. Vihreät tavoittelee Helsingin lisäksi suurimman puolueen asemaa myös Turussa. Valtiovarainministeri Orpo on onnistunut luovimaan hallituskarikoissa, joten puolueen ykköspaikka ei liene uhattuna.
Kokoomuksen 25,8 prosentin viime vaalien kannatuksen kannoilla on vielä SDP 20,3 prosentilla, ennen vihreiden lukua 14,5 ja vasemmistoliiton 13,4. Ville Niinistö onnistui kiihkoilemaan turvapaikanhakijoiden palautuskohussa Afganistaniin sen verran, että demareiden kakkospaikkakin jäänee puolueelta haaveeksi.
Ville tunnusti virheensä väärän tiedon levittämisessä, mutta median lemmikki Li Andersson ei, eivätkä sitä faktantarkastajatkaan perussuomalaisten puheentarkastusten kiireissään ole ehtineet tehdä. Ehkä yllättävää, että Andersson ei kannata suunniteltua suurmoskeijaa – ainakaan esitetyllä rahoituksella – joka sekin on jäänyt vähälle huomiolle. Vasemmistoliitolle on valtava vetoapu televisioväittelyissä menestyneestä puheenjohtajasta.
Kuntavaalit eivät sinänsä ole mitkään maahanmuuttopolitiikan vaalit kuin ainoastaan mielikuvissa. Toki kunta voi itse säädellä omaa pakolaispolitiikkaansa, jotkut katsovat heidät tuloja tuovaksi rikkaudeksi, toiset tulevaksi turvallisuusongelmaksi.

Rantatunneli ja ratikkakapina
Tampereella pidetään myös pormestarivaalit. Perinteisessä työläiskaupungissa ei Mannerheimin patsasta saada koskaan Vehmaista lähemmäs keskustaa, vaikka valtaa on pitänyt aseveliakseli. Kokoomuksen viime kuntavaalikannatus oli 24,8 prosenttia ja SDP:n 23,5. Kolmantena on ollut täälläkin suurimman puolueen asemaa tavoitteleva vihreät 14,1 prosentilla, perussuomalaisten kannatus oli 12,8.
Myös Tampereella on kaupunkikuvaa mullistettu ja rahaa palanut, keskustaa halkovaa pääväylää Hämeenkatua on elävöitetty kalliiksi käyneillä kokeiluilla, rantatunneli on rakennettu ja raitiovaunukiskoja jo viritellään. Pormestarinvaaleista lähti paras terä, kun kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen ei saanut demareilta ketään vastaparikseen, edes kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marinia. Demariryhmä myös hajosi aikoinaan pahasti tunnelidemareiden irtaannuttua rivistöstä.
Tampereella Hämeenpuiston päässä sijaitseva Eteläpuisto Pyhäjärven rannalla halutaan tornitaloille, vaikka rantatunneli toi juuri reilusti rantaviivaa rakennuttajille. Hämeenkadun tempoileva sulkeminen liikenteeltä sekä autoilun estäminen keskustassa ovat nostaneet myös kapinahenkeä, hallinto-oikeudessa olevan valituksen käsittelyä odottava raitiotiekin haluttaisiin vaihtaa sähköbusseihin.
Protesti ei kuitenkaan sada niinkään ratikkaa vastustavien perussuomalaisten laariin Terhi Kiemunki -sotkujen jälkeen, vaan sitoutumattomalle Tampereen Puolesta -ryhmälle. Joukosta löytyvät muun muassa kiekkolegenda Lasse Oksanen sekä näkyvä pormestariehdokas liikemies Veikko Vallin, joten TaPu noussee aikoinaan ex-kaupunginjohtaja Pekka Paavolan nostamiin kannatuslukemiin.

Keskustaministereitä uupuu kuntavaaleista
Pohjanmaa ja pohjoinen ovat keskustan valtakuntaa, ja sitä ei mikään näissä vaaleissa pysty horjuttamaan. Yleinen hallitusvastainen mielipide on ehtinyt jo hieman laantua, kun Juha Sipilä on saanut serkkuihinsa pesäeroa.
Liikenneministeri Anne Berner ei lähtenyt ehdolle ja hänet on pidetty mahdollisimman paljon poissa julkisuudesta yhtiöittämisintoineen. Sipilän ja Bernerin lisäksi keskustaministereistä eivät myöskään kuntavaaleissa asetu ehdolle elinkeinoministeri Mika Lintilä eikä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on kuntavaaliehdokkaana Pietarsaaressa, ruotsinkielisellä rannikolla puolueen kannatus lähentelee paikoittain jopa sadan prosentin luokkaa. Kannatusta yritetään nostaa Oulussa asti, jossa kaupunki on myllerrysten keskellä. Uusi kauppakeskus Valkea tyhjensi erikoisliikkeiden huoneistot lähikortteleista, mutta uutta nousua yritetään asuntorakentamisella sekä rautatieaseman seudulle nousevalla näyttävällä liikennekeskuksella.
Lähivuosina Linnanmaalle kuuden kilometrin päähän keskustasta nousee 20 000 asukkaan jättikampus, ja sen joukkoliikenteeksi RKP on esittänyt raitiovaunuliikennettä. Viime kuntavaaleissa RKP oli ratikkaideoineen Oulussa yksin, mutta nyt kaupunkiin on syntymässä jo puoluerajat ylittävä ratikkapuolue.
Summa summarum, kolmen suurimman puolueen järjestys voi vielä olla mikä tahansa, samoin seuraavan kolmikon vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Palataan maanantaina aamulla asiaan.
Kommentoi Facebookissa