Synkkä tarina suomalaisten urheilutoimittajien historiasta

Mika Myllylä, Jari Räsänen, Jari Isometsä ja Harri Kirvesniemi voittivat Lillehammerin 1994 olympiakisoissa hiihdon viestipronssia. (Kuva AOP)

Johanna Aatsalo paljasti suomalaisen hiihdon mätäpaiseen. Siitä hyvästä hänet erotettiin Urheilutoimittajain liitosta.

HIIHTO Törkeän kohtelun uhriksi joutunut entinen urheilutoimittaja Johanna Aatsalo on julkaissut kirjan vuonna 1998 julkaisemastaan hiihdon doping-jutusta ja siihen liittyneestä oikeusprosessista, jossa hänet murskattiin.

Aatsalon kirja, ”Paljastus – Tarina Doping-uutisesta”, kertoo karulla tavalla, missä ”brezhneviläisessä” tilassa suomalainen urheilujournalismi eli 1990-luvulla.

Aatsalo teki 1998 STT:n julkaiseman jutun, jossa kerrottiin hiihtäjä Jari Räsäsen ostaneen kasvuhormonia. Aatsalo murskattiin niin urheilun kuin ammattikuntansa edustajienkin toimesta. Eikä vähiten siitä syystä, että Esko Aho toimi Hiihtoliiton puheenjohtajana.

Suomalaiset urheilutoimittajat olivat Aatsalolle raivoissaan. He uskoivat Räsästä ja Hiihtoliittoa, eivätkä ammattikuntansa edustajaa. Kukaan ei viitsinyt ryhtyä tutkimaan asiaa tarkemmin.

Kirja on karua luettavaa ammattikunnan kohtelusta työtoveriaan kohtaan. Surkuhupaisinta on, että Aatsalo erotettiin urheilutoimittajain liitosta ilmoittamatta tästä hänelle itselleen.

Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen oli kirjan mukaan käynnistämässä hanketta, jossa STT:n toimittajien akkreditoinnit Naganon 1998 olympialaisiin peruttaisiin. Hanke ei lopulta toteutunut ja varmasti siitäkin syystä, että Aatsalo jyrättiin totaalisesti.

Nagano-hankkeessa oli Aatsalon kirjan mukaan mukana myös urheilutoimittajain liiton silloinen puheenjohtaja Timo Järviö. Edesmennyt Järviö teki pitkän uran Helsingin Sanomien urheilutoimittajana ja oli suomalaisen urheilumedian 1990-luvun ja 2000-luvun alun todennäköisesti vaikutusvaltaisin henkilö.

Ja sitten 2001 tuli Lahden doping-skandaali. Kuusi suomalaista hiihtäjää kärähti dopingista.

Räsänen sai myöhemmin yhdeksän kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Hänen katsottiin erehdyttäneen tuomioistuimia ja esittäneen valikoituja osatotuuksia.

Aatsalo sai STT:ltä potkut. Hän yritti palata urheilutoimittajaksi 2003 haettuaan töihin YLE:n radioon. Sieltä Arto Teronen ilmoitti, ettei Aatsaloa voitaisi ottaa töihin, koska suhteita Suomen Liikuntaan ja Urheiluun pitäisi varjella.

Aatsalolle raivonneet urheilutoimittajat eivät ole pyytäneet anteeksi. Se luo ammattikunnan takavuosien ammattitaidosta suorastaan häpeällisen kuvan.

Suomen Kuvalehden arvostettu toimittaja Tuomo Lappalainen kiteyttää asian X-palvelussa osuvasti:

”Siis toimittaja yltää yhteen merkittävimmistä teoista koko Suomen urheilujournalismin historiassa, ja Urheilutoimittajien liiton reaktio on, että se erottaa skuupin tekijän jäsenyydestään”.

Järviö ei enää ole kommentoimassa takavuosien tapahtumia. Toivoa sopii, että elossa olevat uransa huipulla 1998-2000 olleet urheilujournalistit kommentoisivat.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Minja Korhoselle tuplakultaa nuorten olympialaisissa

Kommentoi Facebookissa