VALTIONPALKINNOT Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2022 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille, työryhmille ja taideyhteisöille. Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa myös taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinto.
Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi. Palkintojen yhteissumma on 360 000 euroa.
Valtionpalkinnoista päättävät valtion taidetoimikunnat, jotka toimivat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaeliminä. Lastenkulttuurin palkinnosta ja taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja taidetoimikuntien ehdotuksista. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio jakoi palkinnot Pikku-Finlandiassa Helsingissä.
Lastenkulttuuri
Taiteen edistämiskeskus myönsi lastenkulttuurin valtionpalkinnon Alexandra Mangsille (s. 1985) sekä Annika Åmanille (s. 1986) heidän intohimoisesta työstään lasten- ja nuortenteatterin parissa. He perustivat vuonna 2012 ruotsinkieliselle Pohjanmaalle Unga Scenkompaniet -lasten- ja nuortenteatterin. Mangs on näyttelijä sekä taiteellinen johtaja ja Åman ohjaaja, dramaturgi sekä taiteellinen johtaja.
Arkkitehtuuri
Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta myönsi arkkitehtuurin valtionpalkinnon arkkitehti ja rakennustutkija Erkki Mäkiölle (s. 1943), joka on tehnyt merkittävän uran vanhan rakennuskannan säilyttämisen, suojelun ja tutkimuksen parissa. Mäkiön ajattelun ja toiminnan keskiössä ovat rakenteet ja materiaalit arkkitehtuurin perustavanlaatuisena lähtökohtana. Restaurointisuunnittelun rinnalla hän on vuosikymmeniä puhunut ja kirjoittanut perinteisten rakenteiden etujen, rakennussuojelun ja rakennusten käyttöarvon kysymyksistä.
Muotoilu
Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta myönsi muotoilun valtionpalkinnon professori, tekstiilitaiteilija Kirsi Niinimäelle (s. 1963), joka on omistanut työuransa tekstiiliteollisuuden ja pikamuodin ympäristövaikutusten tutkimiseen ja sen aiheuttamien ongelmien ratkaisuyritysten etsimiseen. Aalto-yliopiston professorina hän on tuonut esiin suunnittelun, tuotantotapojen ja kuluttajien valintojen monimutkaisia suhteita.
Elokuvataide
Valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta myönsi elokuvataiteen valtionpalkinnon ohjaaja, käsikirjoittaja Teemu Nikille (s. 1975) ja tuottaja, käsikirjoittaja Jani Pösölle (s. 1969). Työparin viimeisimpiä elokuvia on Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021), jonka pääosaa esittää MS-tautia sairastava Petri Poikolainen. Elokuva on palkittu monilla elokuvafestivaaleilla. Teemu Nikki ja Jani Pösö saavat elokuvataiteen valtionpalkinnon nimenomaan työparina, koska parivaljakon tuotannollinen ja taiteellinen työ toimii toisiaan tukien ja mahdollistaen. Nikin ja Pösön töissä yllättävät näkökulmat ja raikas tekeminen yhdistyvät korkeaan taiteelliseen tasoon.
Mediataide
Valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta myönsi mediataiteen valtionpalkinnon kuvataiteilija Anni Puolakalle (s. 1983). Taiteilija käyttää töissään omaelämäkerrallista ja dokumentaarista materiaalia, josta hän luo vääristävän prisman läpi nähtyjä todellisuuksia. Novellimaisissa videoteoksissa maailmat kääntyvät peilikuvikseen: kyborgit ovat pehmeitä ja äidit metallisia. Teosten aiheet vaihtelevat sulavasti monimutkaisista perhesuhteista taiteilijaidentiteetin satiiriseen pohdiskeluun.
Esittävät taiteet
Valtion esittävien taiteiden toimikunta myönsi esittävien taiteiden valtionpalkinnot koreografi-tanssija Elina Piriselle sekä Q-teatterille. Elina Pirinen (s. 1981) on monialainen, omaehtoinen ja säkenöivä tanssitaiteilija. Itsellisenä koreografina hän on luonut työryhmineen tunnistettavan, kansainväliseen kiinnostukseen nousseen omintakeisen näyttämökielen. Q-teatteri on freelance-näyttelijöiden Antti ja Leo Raivion sekä Heikki Kujanpään vuonna 1990 perustama ryhmämuotoinen ammattiteatteri. Q-teatterilla on syvät juuret sen jäsenistössä, yhteisössä ja yhteistyössä. Teatterin kehittyminen sukupolvi-ilmiöstä eri sukupolvia yhdistäväksi, merkitykselliseksi näyttämöksi on pitkän linjauksen tulosta.
Kirjallisuus
Valtion kirjallisuustoimikunta myönsi kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Kari Hotakaiselle ja suomentaja Ville Keynäsille ja Anu Partaselle.
Kari Hotakaisen (s. 1957) ensimmäisen teoksen julkaisusta on 40 vuotta. Uransa aikana Hotakainen on julkaissut runoteoksia, romaaneja, lastenkirjoja, nuortenkirjan, näytelmiä sekä kuunnelmia. Hotakainen on läpi tuotantonsa uudistanut kirjallista ilmaisuaan ja tarttunut uusiin haasteisiin. Alkuvaiheen runous on humoristista proosarunoa. 1990- ja 2000-luvun alkua leimaa postmodernistisuus: kerronnalla ja tekijyydellä leikittely romaaneissa Buster Keaton, Bronks ja Klassikko. Hotakainen on kirjoittanut myös realistisemmin suuren lukijakunnan keränneissä romaaneissaan Juoksuhaudantie ja Ihmisen osa.
Ville Keynäs (s. 1960) on tehnyt monikymmenvuotisen uran ranskankielisen ja Anu Partanen (s. 1959) vastaavasti espanjan- ja ranskankielisen kirjallisuuden suomentajana. Työparina he ovat suomentaneet ansiokkaasti useita teoksia ranskan kielestä. Vuonna 2022 ilmestyi Sillan synty, erinomainen yhteissuomennos Maylis de Kerangalin romaanista Naissance d’un pont. Ranskassa jo vuonna 2010 julkaistu teos kuvaa fiktiivisen Cocan kaupungin siltatyömaata ja laajenee erilaisten ihmiskohtaloittensa kautta teräväkatseiseksi yhteiskuntakritiikiksi. Työmaan lonkerot ovat kuin monisäikeinen yhteiskunta pienoiskoossa, ja työprosesseja kuvataan kiinnostavasti ja vivahteikkaasti hyvin erilaisista näkökulmista.
Musiikki
Valtion musiikkitoimikunta myönsi musiikin valtionpalkinnot muusikko, musiikintekijä Hectorille sekä säveltäjä Riikka Talvitielle.
Hector (Heikki Harma s. 1947) on suomirockin ja suomenkielisen rocklyriikan uranuurtaja ja suunnannäyttäjä. Hectorin viidelle vuosikymmenelle yltävä ura kasvoi 1960-luvun rautalangan, folkin ja protestilaulujen, 1970-luvun illuusioiden ja 1980-luvun illuusiottomuuksien maailmoista. Hector on romantikko, ylevä idealisti ja melankolinen lyyrikko. Korkealentoisten sfäärien, huumorin ja banaalinkin lämminhenkinen sekoittaja, elämän ymmärtäjä.
Riikka Talvitie (s. 1970) on ikäpolvensa johtavia suomalaisia säveltäjiä. Hän opiskeli oboensoittoa, sävellystä ja elektronimusiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Pariisissa. Talvitie jatkaa musiikissaan persoonallisella tavalla modernismin parhaita perinteitä. Oma soittajantausta kuuluu siinä kommunikatiivisuutena ja käytännöllisyytenä. Talvitie on toisaalta kyseenalaistanut säveltäjyyteen – ja laajemmin tekijyyteen – liittyviä konventioita toimimalla poikkeuksellisen aktiivisessa vuorovaikutuksessa esittäjien, säveltäjäkollegoiden ja muiden alojen taiteilijoiden kanssa.
Kuvataide
Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta myönsi kuvataiteen valtionpalkinnon kuvataiteilija Jussi Kivelle (1959), joka on tunnettu runollisesta suhteestaan ympäristöön. Taiteessaan Kivi tutkii syvällisesti ihmisen jälkiä luonnossa ja kaupungissa. Hän seikkailee piilotetuissa tai unohdetuissa paikoissa ja maisemissa luonnon ja kulttuurin rajoilla. Löytönsä hän esittelee omaperäisinä monialaisina teoksina. Kivi saa meidät katsomaan ja arvottamaan maisemia uudella tavalla. Niistä löytää kauneutta, mutta myös ironiaa ja poliittisuutta.
Valokuvataide
Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta myönsi valokuvataiteen valtionpalkinnon valokuvataiteilija Hannele Rantalalle (1952), jonka ura on pitkä ja tuottelias. Hän on pitkäjänteisellä työskentelyllään laajentanut käsitystämme siitä, mitä valokuvataide voi olla. Rantala kommentoi yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia haasteita kauniisti ja runollisesti – veikeää huumoria unohtamatta.
Monitaide
Valtion taiteen moninaisuuden toimikunta myöntää monitaiteen valtionpalkinnon Pauliina Feodoroffille (s.1977). Feodoroff on merkittävä monitaiteilija, joka on jo vuosikymmenien ajan edistänyt aktiivisesti saamelaiskulttuurin asemaa. Hän on toiminut muun muassa elokuva- ja teatteriohjaajana sekä käsikirjoittajana. Pohjoismaisena kuraattorina hänen työnsä on merkittävää esimerkiksi nostaessaan esiin kolonisaation seurauksia.
Taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinto
Taiteen edistämiskeskus myöntää Taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon Artists at Risk (AR) -toiminnalle kymmenen vuoden työskentelystä turvaresidenssien parissa. Artists at Risk (AR) -toiminta on kansainvälisesti ainutlaatuista turvaresidenssien järjestämisessä ja koordinoimisessa uhatuille taiteilijoille. Järjestö työskentelee ihmisoikeuksien ja taiteen risteyskohdassa. Se auttaa taiteilijoita, joiden ihmisoikeuksia ja ilmaisunvapautta loukataan, heidän henkeään uhataan tai he pakenevat sotaa kaikkialla maailmassa. Artists at Riskin (AR) verkostossa on yli 500 toimijaa.
Taiteen edistämiskeskus on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille.
Kommentoi Facebookissa