Tällaiset ovat Linnan juhlat – historiasta tähän päivään!

Presidentinlinna juhlavalaistuna odottaa itsenäisyyspäivänä noin 1800 kutsuvierasta.

Presidentinlinna juhlavalaistuna odottaa itsenäisyyspäivänä kutsuvieraitaan. (Kuva Fotolia)

Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanoton kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojen historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Linnassa järjestettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919–1921 vastaanotoille oli kutsuttu hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä vain noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat.

Itsenäisyyspäivänä vuonna 1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton Presidentinlinnassa. Tilaisuus alkoi iltayhdeksältä, vieraita oli toista tuhatta ja ohjelmassa oli muun muassa yksinlaulua, soittoa ja tanssia.

Seuraavina vuosina palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin. Mutta vuonna 1925, itsenäisyyspäivän aattona, presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat jälleen juhlavaan illanviettoon noin 1 600 vierasta. Kutsuttuina olivat hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa sekä taiteen edustajia. Ilta sisälsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuyöhön asti.

Vuoteen 1964 asti juhlaa kutsuttiin illanvietoksi. Tämän jälkeen Linnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden lukumäärä on vaihdellut, ollen suurimmillaan noin 2 000 henkeä.

Linnan kristallikruunut ja vanhat valaisimet kunnostettiin huolellisessa remontissa perusteellisesti.
Linnan kristallikruunut ja vanhat valaisimet kunnostettiin huolellisessa remontissa perusteellisesti. (Kuva Tasavallan presidentin kanslia)

Sota ja sairaudet poikkeuksina

Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, mutta Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932 eikä sotavuosina 1939–1945. Vuodesta 1946 alkaen itsenäisyyspäivän illanvietto on järjestetty vuosittain viittä poikkeustapausta lukuun ottamatta.

Vuonna 1952 vastaanotto jäi väliin presidentti J.K. Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linnassa ei korjaustöiden takia järjestetty vastaanottoa, vaan juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa konsertin yhteydessä. Vastaanoton isäntänä oli tuolloin pääministeri. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui neljä päivää aikaisemmin tapahtuneen presidentti Urho Kekkosen puolison rouva Sylvi Kekkosen kuoleman johdosta.

Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sen sijaan itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen.

Vuonna 2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ja vastaanoton Tampere-talossa, Presidentinlinnan ollessa peruskorjauksessa.

Hetki ennen televisiohaastattelua on tarkistettava myös itse presidentin asu.
Hetki ennen televisiohaastattelua on tarkistettava myös itse presidentin asu. (Kuva Tasavallan presidentin kanslia)

Suomen vahvuudet teemana

Tänä vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi puolisonsa Jenni Haukion kanssa itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa tuttuun tapaan Presidentinlinnassa. Juhlavastaanoton teemana ovat Suomen vahvuudet, ja itsenäisyyspäivän vastaanotto nostaa näitä vahvuuksia esille.

Kutsuvieraat edustavat eri tavoin Suomen vahvuuksien mahdollistajia. Kutsuttuina on esimerkiksi koulutuksen ja sivistyksen toimijoita, kansalaisjärjestöjen aktiiveja, tieteenharjoittajia, rauhanturvaajia, menestyneitä urheilijoita, luonnonsuojelualan ammattilaisia sekä innovatiivisia yrittäjiä.

Vastaanoton kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat, joita on viime vuosien tapaan kutsuttu runsaasti. Tänä vuonna juhlavastaanotolle on kutsuttu myös jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia eli Suomen-poikia sekä talvi- ja jatkosodan ruotsalaisia vapaaehtoisia

Perinteiseen tapaan vastaanotolle on kutsuttu myös hallituksen jäsenet, kansanedustajat, Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet, valtion korkeimpia virkamiehiä sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta. Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä. Kaikkiaan kutsuvieraita on noin 1800.

Veteraanit saapuvat ensimmäisenä kättelemään presidenttiparia Jääkärimarssin soidessa.
Veteraanit saapuvat ensimmäisenä kättelemään presidenttiparia Jääkärimarssin soidessa. (Kuva Tasavallan presidentin kanslia)

Etiketti ohjaa vieraita

Ennakkotietojen perusteella viimeisen Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin kunto ei mahdollista saapumista Linnaan. Samoin presidentti Mauno Koivisto sekä Tellervo Koivisto jättävät viime vuosien tapaan pitkäkestoiset juhlat väliin.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on tasavallan presidentin ja hänen puolisonsa isännöimä tilaisuus, jonka vieraista he vuosittain päättävät. Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison tai avopuolison nimi, jotta pääsee sisään.

Ulko-ovet avataan ensimmäisille vieraille noin klo 18.30. Veteraanit saapuvat ensimmäisenä presidenttiparin kättelyyn kello 19 Sibeliuksen Jääkärimarssin soidessa.

Käteltäessä presidenttiparia vieraiden toivotaan vain esittelevän itsensä sanoen etu- ja sukunimensä ilman muita toivotuksia tai puhutteluja. Pariskunnista kutsuttavat päättävät itse, kumpi kättelee ensin. Kutsuvieraiden kättelyn jälkeen presidenttipari osallistuu kahvitilaisuuteen veteraanien ja lottien kanssa.

Vastaanoton pukukoodina on juhlapuku eli pitkä iltapuku, kansallispuku, frakki, tumma puku tai juhlapukua vastaava virkapuku mukaan lukien lottapuku. Smokkia ei käytetä itsenäisyyspäivänä. Juhlapuvun kanssa käytetään suuria kunniamerkkejä, myös kansallispuvun kanssa niitä voi käyttää.

Neuvoa ja apua vieraille antavat juhlien aikana kadetit ja airuet, jotka tunnistaa sinivalkoisesta nauhasta.

Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta.
Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. (Kuva Tasavallan presidentin kanslia)

Suolaista ja makeaa

Tarjoilu alkaa, kun ensimmäiset vieraat ovat kätelleet presidenttiparin. Juhlavastaanoton tarjoilu toteutetaan perinteisesti noutopöydistä, ja tarjolla on suolaisia ja makeita kakkuja sekä pieniä suupaloja. Tarjottavia tuotteita on tilattu eri puolilta Suomea.

Yhteistyötä ravintola-alan oppilaitosten kanssa on jatkettu: tänä vuonna mukana on tarjoilijaoppilaita Lapin matkailuopistosta Rovaniemeltä ja kokkioppilaita Raision seudun koulutuskuntayhtymän aikuisopisto Timalista.

Ruuista on annettu myös ennakkotietoja, tarjolla on muun muassa mäti-kalavoileipäkakkua, savuporovoileipäkakkua, vorschmack-kakkusia, mätivohvelipikareita, lohi- ja muikkuruispiirasta, saunapalvilammaspiirakoita, nyhtökaura-suppilovahvero-ohukaiskääryleitä, punajuuri-keltajuuriterriiniä sekä kotimaisia pienjuustoloiden juustoja.

Makeita tuotteita ovat esimerkiksi Ellen Svinhufvud -kakku, tyrnituorejuustokakku, mustikkakukko sekä ruispiparkakut. Juomista voidaan mainita reilun kaupan luomukahvi ja -tee sekä Linnan perinteinen booli.

Itsenäisyyspäivän suoraa lähetystä Yleisradiossa selostavat Piia Pasanen, Jussi-Pekka Rantanen sekä Jaakko Selin.
Itsenäisyyspäivän suoraa lähetystä Yleisradiossa selostavat Piia Pasanen, Jussi-Pekka Rantanen sekä Jaakko Selin. (Kuva Jyrki Valkama/ Yle kuvapalvelu)

Suomalaisia klassikkoita

Juhlavastaanoton kättelyn aikana taustamusiikista ja myöhemmin illalla tanssimusiikista Valtiosalissa vastaa Kaartin Soittokunta, jota johtavat päällikkökapellimestari, musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola sekä musiikkikapteeni Ville Paakkunainen.

Kättelyn aikana painopiste on tänä vuonna juhlavuosiaan viettävien säveltäjien kuten Einar Englundin ja Robert Kajanuksen musiikissa, perinteisiä Jean Sibeliuksen teoksia unohtamatta.

Tanssimusiikin aloittaa Lasse Mårtensonin säveltämä Jurmo. Kevyempää tanssimusiikkia soittavan Kaartin Combo -yhtyeen johtajana on ylikersantti Eero Saunamäki ja laulusolistina Reeta Vestman. Linnan kolmannen kerroksen salongissa esiintyy kuuden huippusellistin yhtye Total Cello Ensemble.

Tanssin aloittaa presidenttipari, jonka jälkeen muut vieraat voivat vapaasti liittyä seuraan tanssilattialla. Televisiokamerat sammuvat klo 22.15 ja juhla päättyy puolta tuntia myöhemmin.

  • Lähde Tasavallan presidentin kanslia

Linnan juhlat Yleisradiossa

Linnan juhlat keräävät perinteisesti lähes ennätysyleisön television ääreen. Yleisradio esittää peräti 12 tuntia suoraa lähetystä itsenäisyyspäivän tapahtumista. Itsenäisyyspäivä huipentuu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton suoraan lähetykseen, jota selostamassa ovat Piia Pasanen, Jussi-Pekka Rantanen sekä Jaakko Selin. Linnan juhlien jatkot lähetetään Hotel Kämpistä.

Tänä vuonna juhlat jatkuvat vielä seuraavana päivänä 7.12., jolloin nähdään Kristiina Kekäläisen ja MikkoPeltsiPeltolan juontama Paluu Linnan juhliin -uutuusohjelma. Studiovieraiden kanssa keskustellaan ja Sami Sykön kanssa analysoidaan illan pukuloistoa.

Linnan juhlat 6.12.2016:

Kohti Linnan juhlia TV1 klo 13.05

Linnan juhlat TV1 klo 18.50

Itsenäisyyspäivän vastaanotto Fem klo 18.50

Linnan jatkot TV1 klo 22.15

Kommentoi Facebookissa