ITSENÄISYYSPÄIVÄ Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojen historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Linnassa järjestettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919–1921 vastaanotoille oli kutsuttu hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä vain noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat.
Itsenäisyyspäivänä vuonna 1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton Presidentinlinnassa. Tilaisuus alkoi iltayhdeksältä, vieraita oli toista tuhatta ja ohjelmassa oli muun muassa yksinlaulua, soittoa ja tanssia.
Seuraavina vuosina palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin. Mutta vuonna 1925, itsenäisyyspäivän aattona, presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat jälleen juhlavaan illanviettoon noin 1 600 vierasta. Kutsuttuina olivat hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa sekä taiteen edustajia. Ilta sisälsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuyöhön asti.
Vuoteen 1964 asti juhlaa kutsuttiin illanvietoksi. Tämän jälkeen Linnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden lukumäärä on vaihdellut, ollen suurimmillaan noin 2 000 henkeä.
Sota ja sairaudet poikkeuksina
Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, mutta Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932 eikä sotavuosina 1939–1945. Vuodesta 1946 alkaen itsenäisyyspäivän illanvietto on järjestetty vuosittain viittä poikkeustapausta lukuun ottamatta.
Vuonna 1952 vastaanotto jäi väliin presidentti J.K. Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linnassa ei korjaustöiden takia järjestetty vastaanottoa, vaan juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa konsertin yhteydessä. Vastaanoton isäntänä oli tuolloin pääministeri. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui neljä päivää aikaisemmin tapahtuneen presidentti Urho Kekkosen puolison rouva Sylvi Kekkosen kuoleman johdosta.
Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sen sijaan itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen.
Vuonna 2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ja vastaanoton Tampere-talossa, Presidentinlinnan ollessa peruskorjauksessa.
Suomen vahvuudet teemana
Tänä vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi puolisonsa Jenni Haukion kanssa itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa tuttuun tapaan Presidentinlinnassa. Juhlavastaanoton teemana ovat Suomen vahvuudet, ja itsenäisyyspäivän vastaanotto nostaa näitä vahvuuksia esille.
Kutsuvieraat edustavat eri tavoin Suomen vahvuuksien mahdollistajia. Kutsuttuina on esimerkiksi koulutuksen ja sivistyksen toimijoita, kansalaisjärjestöjen aktiiveja, tieteenharjoittajia, rauhanturvaajia, menestyneitä urheilijoita, luonnonsuojelualan ammattilaisia sekä innovatiivisia yrittäjiä.
Vastaanoton kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat, joita on viime vuosien tapaan kutsuttu runsaasti. Tänä vuonna juhlavastaanotolle on kutsuttu myös jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia eli Suomen-poikia sekä talvi- ja jatkosodan ruotsalaisia vapaaehtoisia
Perinteiseen tapaan vastaanotolle on kutsuttu myös hallituksen jäsenet, kansanedustajat, Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet, valtion korkeimpia virkamiehiä sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta. Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä. Kaikkiaan kutsuvieraita on noin 1800.
Etiketti ohjaa vieraita
Ennakkotietojen perusteella viimeisen Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin kunto ei mahdollista saapumista Linnaan. Samoin presidentti Mauno Koivisto sekä Tellervo Koivisto jättävät viime vuosien tapaan pitkäkestoiset juhlat väliin.
Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on tasavallan presidentin ja hänen puolisonsa isännöimä tilaisuus, jonka vieraista he vuosittain päättävät. Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison tai avopuolison nimi, jotta pääsee sisään.
Ulko-ovet avataan ensimmäisille vieraille noin klo 18.30. Veteraanit saapuvat ensimmäisenä presidenttiparin kättelyyn kello 19 Sibeliuksen Jääkärimarssin soidessa.
Käteltäessä presidenttiparia vieraiden toivotaan vain esittelevän itsensä sanoen etu- ja sukunimensä ilman muita toivotuksia tai puhutteluja. Pariskunnista kutsuttavat päättävät itse, kumpi kättelee ensin. Kutsuvieraiden kättelyn jälkeen presidenttipari osallistuu kahvitilaisuuteen veteraanien ja lottien kanssa.
Vastaanoton pukukoodina on juhlapuku eli pitkä iltapuku, kansallispuku, frakki, tumma puku tai juhlapukua vastaava virkapuku mukaan lukien lottapuku. Smokkia ei käytetä itsenäisyyspäivänä. Juhlapuvun kanssa käytetään suuria kunniamerkkejä, myös kansallispuvun kanssa niitä voi käyttää.
Neuvoa ja apua vieraille antavat juhlien aikana kadetit ja airuet, jotka tunnistaa sinivalkoisesta nauhasta.
Suolaista ja makeaa
Tarjoilu alkaa, kun ensimmäiset vieraat ovat kätelleet presidenttiparin. Juhlavastaanoton tarjoilu toteutetaan perinteisesti noutopöydistä, ja tarjolla on suolaisia ja makeita kakkuja sekä pieniä suupaloja. Tarjottavia tuotteita on tilattu eri puolilta Suomea.
Yhteistyötä ravintola-alan oppilaitosten kanssa on jatkettu: tänä vuonna mukana on tarjoilijaoppilaita Lapin matkailuopistosta Rovaniemeltä ja kokkioppilaita Raision seudun koulutuskuntayhtymän aikuisopisto Timalista.
Ruuista on annettu myös ennakkotietoja, tarjolla on muun muassa mäti-kalavoileipäkakkua, savuporovoileipäkakkua, vorschmack-kakkusia, mätivohvelipikareita, lohi- ja muikkuruispiirasta, saunapalvilammaspiirakoita, nyhtökaura-suppilovahvero-ohukaiskääryleitä, punajuuri-keltajuuriterriiniä sekä kotimaisia pienjuustoloiden juustoja.
Makeita tuotteita ovat esimerkiksi Ellen Svinhufvud -kakku, tyrnituorejuustokakku, mustikkakukko sekä ruispiparkakut. Juomista voidaan mainita reilun kaupan luomukahvi ja -tee sekä Linnan perinteinen booli.
Suomalaisia klassikkoita
Juhlavastaanoton kättelyn aikana taustamusiikista ja myöhemmin illalla tanssimusiikista Valtiosalissa vastaa Kaartin Soittokunta, jota johtavat päällikkökapellimestari, musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola sekä musiikkikapteeni Ville Paakkunainen.
Kättelyn aikana painopiste on tänä vuonna juhlavuosiaan viettävien säveltäjien kuten Einar Englundin ja Robert Kajanuksen musiikissa, perinteisiä Jean Sibeliuksen teoksia unohtamatta.
Tanssimusiikin aloittaa Lasse Mårtensonin säveltämä Jurmo. Kevyempää tanssimusiikkia soittavan Kaartin Combo -yhtyeen johtajana on ylikersantti Eero Saunamäki ja laulusolistina Reeta Vestman. Linnan kolmannen kerroksen salongissa esiintyy kuuden huippusellistin yhtye Total Cello Ensemble.
Tanssin aloittaa presidenttipari, jonka jälkeen muut vieraat voivat vapaasti liittyä seuraan tanssilattialla. Televisiokamerat sammuvat klo 22.15 ja juhla päättyy puolta tuntia myöhemmin.
- Lähde Tasavallan presidentin kanslia
Kommentoi Facebookissa