KOLUMNI Monelle veronmaksajalle on jäänyt lähtemättömästi mieleen Ylen uutislähetys marraskuulta vuodelta 2016, silloin ruutuun ilmestyi pääministeri Juha Sipilä pukeutuneena Talvivaaran mainoshaalareihin ja päässään yhtiön mainosmyssy.
– Sotkamossa on tehty ihme!
Ja pääministeri jatkoi satuiluaan, ettei kaivoksen lakkauttaminen ole enää vaihtoehto. Näin Sipilä vakuutteli, ettei veronmaksajien puolen miljardin tuki yhtiölle tule kasvamaan, koska valtionyhtiöstä tulee kannattava.
Ei tullut, tähän mennessä Talvivaarasta Terrafameksi muuttuneeseen kaivosyhtiöön on hukattu veronmaksajien rahoja noin miljardia euroa. Tappiota on kertynyt yli pari miljardia kymmenessä vuodessa.
Viimeinen ihme tapahtui huhtikuun lopulla. Valtion omistama kaivosyhtiö Terrafame osti Talvivaaran pilaamia maa- ja vesialueita Metsähallitukselta 875 800 euron kiinteistökaupalla. Kauppaan kuului 160 hehtaaria metsämaata ja saman verran vesialueita sekä kaavoitettuja rantatontteja. Puliveivaukseen kuului, että kaupan myötä Metsähallitus, siis valtio, luopui Talvivaaran kaivoksen aiheuttamista 8,6 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksista.
Miksi valtio hyväksyi kaupan, jossa pilaantuneiden maiden arvo vesistöineen putosi kymmenesosaan alkuperäisestä arvosta? Terrafame olisi todennäköisesti joutunut maksamaan miljoonia vahingonkorvausta, joka ei olisi näyttänyt hyvältä miljoonatappioita tehneen yhtiön taseessa. Näin hallitus antoi piilotukea yhtiölle. Yksityisille maanomistajille ei tällaista lahjoitusta ole luvassa.
Helmikuussa elinkeinoministeri keskusta Mika Lintilä viestitti, ettei valtio aio patistaa Terrafamea maksamaan Talvivaaran kaivoksen aiheuttamia ympäristövahinkoja. Parhaillaan maanomistajat ja mökkiläiset kiistelevät noin 20 miljoonan euron arvoisista vaatimuksista Kainuun käräjäoikeudessa.
Terrafame on ilmoittanut, ettei se aio osallistua käräjäoikeudessa käsiteltävien vahinkojen korvaamiseen. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka puolestaan on esittänyt, että Terrafame hoitaisi vapaaehtoisesti myös käräjäoikeudessa olevat korvausvaatimukset.
Valtio on upottanut omistamaansa kaivosyhtiöön veronmaksajien rahoja miljardin, mutta ei suostu maksamaan muutaman sadan tonnin kiinteistökohtaisia korvauksia maanomistajille. Samaan aikaan valtio tukee omistamaansa kaivosyhtiötä miljoonilla euroilla luopumalla vahingonkorvausvaatimuksista.
Maan nykyisen ja entisen keskustavetoisen hallituksen toiminta on syvästi kansan oikeustajun vastaista. Harjoitettu kaivospolitiikka jatkaa nyt kärkihankkeena Kainuun ja Oulunjoen pilaamista ja maksumiehiksi joutuvat veronmaksajat.
Aikoinaan Talvivaaraan ihmeeseen uskoivat kymmenet tuhannet piensijoittajat, heidän joukossaan Sauli Niinistö ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Ihmeen arvo putosi nollaan, kun Talvivaara meni konkurssiin vuonna 2014. Ihmeeseen uskoi vielä koko Sipilän hallitus, joka sijoitti yhteisiä varoja liki puoli miljardia kaivoshankkeeseen.
Elinkeinoministeri Lintilällä ei ollut enää Talvivaaran mainoshaalarit päällä, kun hän lausui valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa vuonna 2018.
– Terrafamen arvo on jo satoja miljoonia.
Kuka vielä uskoo Tavivaaran ihmeeseen, maan taloushistorian yhteen suurimmista katastrofeista?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa