OIKEUS Rikosasianajajan tehtävä vaatii joskus tiukkoja eettisiä pohdintoja. Asianajajan tulee aina olla lojaali päämiehelleen sekä puhua totta oikeuskäsittelyssä.
Suomen Asianajajaliiton julkaisu Advokaatti kysyi kokeneilta asianajajilta, voiko totuudellisuus tuomarin edessä joskus olla ristiriidassa päämiehen edun ajamisen kanssa, eli voiko asianajaja valehdella. Haastateltavien mielestä ei.
Käytännössä asianajajan tulee tehdä jo toimeksiannon ensi metreillä selväksi päämiehelle, ettei tämä voi myöntää asianajajalle sellaista rikosta, jonka on kiistänyt esitutkinnassa, sillä se edellyttäisi asianajajalta valehtelua.
Jos päämies myöntää teon, niin asianajaja vaihtuu. Eettisiä haasteita voi silti syntyä myös esimerkiksi huoltajuuskiistoissa.
– Päämiehen etu ei ole sama kuin lapsen etu. Lapsen etu pitäisi ottaa aina huomioon, asianajaja Tuulia Pirttilä sanoo.
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Vain asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja, joita Suomessa on noin 2 100.
Kommentoi Facebookissa