Tampereen ja Turun nopeiden ratahankkeiden suunnittelu etenee – kaupunkien rahoitusosuudet julkistettiin

Suomi-radan tavoite on Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattaminen, Turun tunnin juna mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä.

Suomi-radan tavoite on Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattaminen, Turun tunnin juna mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä. (Kuva VR Group)

Alustava arvio Turun tunnin junalle on 2,76 miljardia ja Suomi-radalle 4,6-5,75 miljardia euroa.

RAIDELIIKENNE Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan lisäksi EU:n CEF-rahoitustukea.

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

– Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näiden hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja näin moni kunta on sitoutunut hankkeisiin. Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista. Nyt saatu sopu mahdollistaa myös sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Päätös Suomi-radan hankeyhtiöstä on konkreettinen askel kohti Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattamista, ja päätös aloittaa koko pääradan kehittämistyön. Turun tunnin juna mahdollistaisi puolestaan nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan.

– Suunnitteluvaiheen jälkeen on edessämme suurin koetinkivi, rahoitus. Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä, sanoo valtiovarainministeri Katri Kulmuni.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin marraskuussa 2019 Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys, ja neuvottelutulos on vahvistettu neuvottelumuistioilla.

Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kuntien osalta päätöksenteko tapahtuu helmi-huhtikuussa 2020.

Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa. Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa. Rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta.

Turun tunnin junan jäljellä olevat, hankeyhtiön toimesta tapahtuvan suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon, josta Espoo-Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo-Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.

Kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junia ja junien kohtaamisen välillä Salo-Turku sekä myös lähiliikenteen Turku-Salo välille. Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on noin 2,76 miljardia euroa.

Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Arvioitu valmistumisaika on kevät 2020.

Lue myös: Berner keskusteli oikeuskanslerin kanssa – kahden rautatieyhtiön perustaminen seuraavalle hallitukselle

Raidehankkeissa ovat mukana seuraavat tahot

Suomi-rata-hankeyhtiö

– Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 78,90 milj. euroa

– Finavia Oyj, 16,00 milj. euroa

– Helsingin kaupunki, 22,20 milj. euroa

– Tampereen kaupunki, 11,10 milj. euroa

– Vantaan kaupunki, 11,10 milj. euroa

– Oulun kaupunki, 0,90 milj. euroa

– Jyväskylän kaupunki, 1,98 milj. euroa

– Lahden kaupunki, 3,37 milj. euroa

– Porin kaupunki, 1,19 milj. euroa

– Vaasan kaupunki, 0,95 milj. euroa

– Hämeenlinnan kaupunki, 1,89 milj. euroa

– Seinäjoen kaupunki, 0,88 milj. euroa

– Nokian kaupunki, 0,47 milj. euroa

– Ylöjärven kaupunki, 0,46 milj. euroa

– Kangasalan kaupunki, 0,44 milj. euroa

– Riihimäen kaupunki, 0,81 milj. euroa

– Lempäälän kunta, 0,65 milj. euroa

– Pirkkalan kunta, 0,27 milj. euroa

– Akaan kaupunki, 0,47 milj. euroa

– Janakkalan kunta, 0,46 milj. euroa

– Oriveden kaupunki, 0,13 milj. euroa

– Vesilahden kunta, 0,06 milj. euroa

 

Turun tunnin juna -hankeyhtiö

– Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 39,45 milj. euroa

– Turun kaupunki, 10,25 milj. euroa

– Espoon kaupunki, 10,25 milj. euroa

– Helsingin kaupunki, 5,80 milj. euroa

– Salon kaupunki, 3,74 milj. euroa

– Lohjan kaupunki, 3,74 milj. euroa

– Vihdin kunta, 3,74 milj. euroa

– Kirkkonummen kunta, 0,38 milj. euroa

Kommentoi Facebookissa