JÄÄKIEKKO Tappara ilmoitti torstaina tulevien kausien valmentajakuvioistaan. Jukka Rautakorpi valmentaa Tapparaa vielä ensi kauden ajan ja tekee sen jälkeen tilaa Jussi Tapolalle, joka siirtyy päävalmentajaksi Tapparan urheilutoimenjohtajan paikalta.
Tapparan organisaatiota Rautakorpi ei tietenkään jätä. Hän aloittaa vapunpäivänä 2020 Tapparan urheilutoimenjohtajana. Sopimus on 2+3-vuotinen.
Uutinen on eräänlainen ”vanhojen sanomalehtien katsaus”. Vuonna 2014 Tapola korvasi Rautakorven Tapparan päävalmentajana. Vuonna 2017 Rautakorpi korvasi puolestaan Tapolan Tapparan päävalmentajana ja Tapola siirtyi Tapparan urheilutoimenjohtajaksi.
Meriittejä kaksikolta kyllä löytyy. Itse asiassa kukaan muu ei ole 1980-luvun jälkeen valmentanut Tapparaa menestyksekkäästi kuin Rautakorpi tai Tapola.
Rautakorpi valmensi Tapparan Suomen mestariksi vuonna 2003. Tosin paremmin hänet muistetaan kuudesta hävitystä SM-finaalisarjasta.
Rautakorven komennossa Tappara hävisi finaalit 2001 TPS:lle, 2002 Jokereille, 2013 Ässille, 2014 Kärpille ja 2018 Kärpille. HPK:n päävalmentajana Rautakorpi oli häviämässä finaalisarjaa 2010 TPS:lle.
Tapola luotsasi Tapparan kolmeen perättäiseen finaaliin 2014–2017. Ensimmäisellä kerralla Kärpät oli parempi, mutta sen jälkeen Tappara korjasi kaksi mestaruutta. Päävalmentajana Tapola johtaakin Rautakorpea mestaruuksissa 2–1 tilanteen ollessa hävityissä finaaleissa Rautakorven hyväksi 6–1.
Tapola jätti Tapparan urheilutoimenjohtajan pestin vuosi sitten siirtyäkseen Kiinaan KHL-joukkue Kunlun Red Starin päävalmentajaksi. Tehtävä oli toivoton, vaikka rahallisesti varmasti hyvä.
Kunlunin ”Muukalaislegioonalla” ei ollut todellisia mahdollisuuksia menestyä, mutta valmentaja sai itäiseen komentotyyliin kantaa vastuun ja tammikuussa Tapola erotettiin. Vastaavan kohtalon oli edelliskaudella kokenut Kiinassa legendaarinen Mike Keenan.
Rautakorvesta on liikkunut huhuja, ettei hän viihtyisi toimistotöissä. Kuortaneen urheiluopiston valmennusjohtajan tai Olympiakomitean palloilulajien vastuuvalmentajan hommissa ollessaan veri veti häntä takaisin valmennushommiin. Rautakorpi rakastaa kenttätyötä.
Tappara sijoittui viime kaudella Rautakorven komennossa pronssille. Se oli monille pettymys, vaikka marginaalit kärkipäässä ovat pieniä.
Rautakorpea on arvosteltu, ettei hänen pelinäkemyksensä ole enää tätä päivää. Myös Tapolaa on kritisoitu, mutta hänen pelinäkemystään pidetään modernimpana. Siitäkin huolimatta, vaikka Patrik Laine taannoin möläytti, ettei kaipaa Tapparan kauden 2015–2016 trappia.
Joka tapauksessa Tappara on ollut 2010-luvun kestomenestyjä ja tehnyt vakuuttavaa jälkeä taloudellisellakin puolella. Rautakorven ja Tapolan työn jälkeä menestyksissä ei voi vähätellä. Voittavaan hevoseen luotetaan usein.
– Suomen mittakaavassa Tapparan pitkäjänteinen toiminta kaikessa jääkiekkoon liittyvässä päätöksenteossa on harvinaista ja poikkeuksellista. Tunnen suurta vastuuta palatessani taas valmentamaan tätä Suomen menestyksekkäintä jääkiekkoseuraa kohti historiallista ajanjaksoa, kun seura siirtyy Hakametsästä Areenaan. Tämä on minulle kunnia-asia, mutta nyt keskityn tämän kauden vielä urheilujohtamiseen ja viemään Tapparan urheilustrategian mukaisia päätöksiä täytäntöön, Tapola toteaa.
– Olen ollut jo aiemmin luomassa Tapparan urheilustrategiaa ja päässyt seuraamaan sen toteuttamista läheltä. Nyt, kun Tapparan organisaatiorakennetta ollaan muuttamassa siten, että urheilujohtajalle siirretään entistä enemmän myös hallinnollista ja taloudellista vastuuta, uskon minulla olevan paljon annettavaa Tapparan urheilutoimen kehittämisessä vastaamaan entistä kovempiin tulevaisuuden haasteisiin, sanailee puolestaan Rautakorpi.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Nikkelibisnes hakee näkyvyyttä? – Jokereiden suomalaisuus kesän kuuma puheenaihe
Kommentoi Facebookissa