Taru sormusten herrasta -velho palveli talvisodassa

Christopher Lee muistetaan Saruman-roolista elokuvassa Taru sormusten herrasta. (Kuva New Line Cinema)

Amerikkalainen F1-kuljettaja saapui puolestaan Suomeen Monte Carlosta.

HISTORIA Talvisota herätti kansainvälistä huomiota tilanteessa, jossa toinen maailmansota ei länsirintamalla ollut vielä kunnolla edes alkanut. Esimerkiksi amerikansuomalaisia vapaaehtoisia saapui Suomeen joulukuusta 1939 alkaen noin 450 miestä sekä naista.

Britanniassa ja Ranskassa kansalaiset vaativat maidensa hallituksilta toimia, joilla autettaisiin urhoollista pientä demokratiaa sen jouduttua Neuvostoliiton tyrannivaltion hyökkäyksen kohteeksi. Englanti ja Ranska alkoivatkin laatia suunnitelmia sotilaallisesta avusta, brittien jarrutellessa ranskalaisten suurpiirteisiä ja koko ajan suurenevia lupauksia.

Realismi ja romantiikka taistelivat länsivalloissa sotaa seuranneiden nuorten miesten mielessä, kuten ministeri Max Jakobsson osuvasti ja hieman satiirisesti kuvaa talvisodan herättämiä tunteita amerikkalaisille kirjassaan Diplomaattien talvisota.

”Monet nykyajan Byronit suksilla ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi sinne missä tapahtuu, ja vaikka harva pääsi etulinjaan asti, useimmissa länsivaltioissa on miehiä jotka edelleen muistelevat Suomea, ehkä hieman kaihoisasti, maata jonka puolesta he lähes antoivat henkensä.”

Lähes 70 vuotta näytellyt Christopher Lee aateloitiin vuonna 2009. (Kuva Dracula)
Lähes 70 vuotta näytellyt Christopher Lee lyötiin ritariksi vuonna 2009. (Kuva Dracula)

Dracula lumipuvussa

Yksi näistä nuorista sankareista oli englantilainen näyttelijä Christopher Lee. Hän oli vain 17-vuotiaana etsimässä töitä Euroopassa, kun nuorukainen päätti ilmoittautua vapaaehtoisena Suomen talvisotaan.

Osasto Sisuun kuuluneelle kookkaalle nuorukaiselle annettiin lumipuku ja viikon mittainen vartiointitehtävä kaukana rintaman takana.

– Suomalaiset pelastivat henkeni, Lee tunnusti myöhemmin.

Hän onnistui värväytymään kuitenkin vuonna 1941 Royal Air Forcen riveihin sekä brittien tiedustelupalveluun, jonka toimeksiantoja Lee suoritti Italiassa.

Suomeen Christopher Lee palasi vuonna 2002 Suomen elokuva-arkiston vieraana. Silloin hän oli jo maailmankuulu näyttelijä, jonka rooleja olivat olleet muun muassa Dracula, Scaramanga-niminen roisto James Bond -filmissä 007 ja kultainen ase sekä Saruman kulttielokuvassa Taru sormusten herrasta. Kahdessa Tähtien sota -episodissa Leellä oli Kreivi Dookun rooli.

Prinssi Charles löi uransa aikana noin 300 televisio- ja elokuvaroolissa esiintyneen Christopher Leen ritariksi vuonna 2009.

Harry Schell saavutti F1-kisoissa 32 pistettä ja kaksi palkintosijaa. (Kuva Acheleron)
Harry Schell saavutti F1-kisoissa 32 MM-pistettä ja kaksi palkintosijaa. (Kuva Tähtilippu talvisodassa)

Formulakuski ilmavoimissa

Sotahistorialle tuntemattomampi tapaus on amerikkalaisen varakkaan perheen poika Harry Schell. Nuorukainen oli menettänyt isänsä autourheiluonnettomuudessa vuonna 1939 ja asui Monte Carlossa. Hän saapui Suomeen Pariisista lähteneiden amerikkalaisten seikkailijoiden mukana 18-vuotiaana.

Läpikulkumatkalla Ruotsissa he olivat kertoneet konsulaatille olevansa hiihtäjiä matkalla Suomeen, Sveitsiin kun ei päässyt enää harrastamaan talviurheilua. Schell kumppaneineen saapui Tornioon tammikuun lopulla 1940, ja heidät sijoitettiin Täydennyslentolaivue 29:n ryhmään Parolaan, koska muutamalla miehistä oli lentokokemusta.

Seitsikosta oli kuitenkin enemmän harmia kuin hyötyä. Jo viikon kuluttua Schell lähetettiin Tukholman kautta takaisin Pariisiin, elämäkertaan päätyi silti merkintä palvelemisesta talvisodassa Suomen Ilmavoimien konekivääriampujana.

Schell osallistui vuonna 1954 F1-kisoihin Maseratin kuljettajana, seuraavana vuonna hän ajoi Scuderia Ferraria Monacon Grand Prixissa. Seurapiirihain elämää viettänyt Harry Schell kuoli onnettomuudessa Silverstonen harjoituksissa vuonna 1960.

Kersantti Kauko Pyötsiä, tuntematon suojeluskuntavänrikki, Hubert Fauntleroy Julian sekä Lauri Kitinoja talvisodan rauhan jo tultua. (Kuva Kari Stenmanin kokoelmat)
Kersantti Kauko Pyötsiä, tuntematon suojeluskuntavänrikki, Hubert Fauntleroy Julian sekä Lauri Kitinoja talvisodan rauhan jo tultua. (Kuva Kari Stenmanin kokoelmat)

Mustan Kotkan lyhyt lento

Ulkomaisten vapaaehtoisten joukossa oli niin näyttelijöitä kuin nyrkkeilijöitäkin, leijonankesyttäjästä lakitieteen tohtoriin. Lentäjät halusivat hienon univormun, vaikka lentotaidot olivat monella kyseenalaisia. Joku romutti koneensa heti nousussa, toinen laskussa.

Kanadalainen lentäjäluutnantti John Cameron McMaster sai Brewster BW-353:n nokalleen laskeutuessaan Hollolassa. Hieman loukkaantunut lentäjä vietiin sairaalaan Lahdessa ja väärinkäsityksen johdosta hänen luultiin haavoittuneen taistelulennolla. McMasterille myönnettiin vahingossa Vapaudenristi, joka peruutettiin kesäkuussa 1940 kun asioiden oikea laita selvisi.

Erikoisin tapaus sankarilentäjistä oli kuitenkin Musta Kotka, amerikkalainen Hubert Fauntleroy Julian, joka käytti itsestään arvonimeä Abessinian kenttämarsalkka. Hän olikin käynyt Etiopiassa romuttamassa keisari Haile Selassien lahjana saaman de Havillandin.

Vasta rauhan tultua Suomeen saapunut Julian sai kapteenin arvon ja univormun. Hän nousi Turun Artukaisten kentältä Moranella ilmaan vain kahdesti, eksyen toisella kerralla hyvässä säässä. Suomeen hän jätti muistoksi pitkän rivin laskuja Hotelli Kämpissä, Hotelli Tammerissa ja Stockmannin miesten vaatturilla – sekä muutaman särkyneen sydämen.

  • Teksti perustuu päätoimittaja Kari Kallosen tietokirjaan Tähtilippu talvisodassa – Amerikan Suomalaisen Legioonan tuntematon tarina (Revontuli 2016)

Lue myös: Muukalaislegioona, Meksiko, USA – kuolleeksi julistetun jääkärin värikäs tie talvisotaan

Kommentoi Facebookissa