MAATALOUS Kiuruvetinen Juho Lappi, 32, sanoo olevansa tyytyväinen mies.
– Tämä on minun näköistä elämää. Myös olotila on sellainen, että työ maajussina on juuri sitä, mitä haluan tehdä ja kehittää, kaksi vuotta sitten kotitilansa isännäksi siirtynyt Juho luonnehtii kiitollisena.
Vaikka isäntänä Juho on vielä lähtökuopissaan, niin työ maatalouden parissa on kuitenkin tuttua. Ennen sukupolvenvaihdosta agrologiksi kouluttautunut Juho hankki kenttäkokemusta niin A-tuottajien hankintaedustajana, lomittajana kuin tilatyöntekijänäkin.
– Nämä olivat arvokkaita oppivuosia ja varsinkin yksi vuosi Atrialla oli sama kuin viisi vuotta koulunpenkillä. Samalla kun opin tuntemaan itseni, niin laaja tietopohja opasti myös käytännön tielle. Nykyään teen kaiken mahdollisen itse, sillä vain tekemällä oppii.
”Riskit on minimoitava”
Isännyyden vaihtuessa Lapin maidontuotantotilalla oli 19 lypsävää ja ajan mukainen parsinavetta. Tavoitteena oli kuitenkin maidontuotannon jatkuminen.
– Niinpä ensimmäinen talvi meni laskukoneen ääressä, investointimahdollisuuksia miettien. Haaveena oli uusi lypsyrobottipihatto, mutta talouslaskelmissa nousi seinä pystyyn. Investointi olisi vaatinut navetan lisäksi myös peltopinta-alan ja konekannan lisäämistä, joten hintalappu paketille nousi liian kovaksi. En yksinkertaisesti uskaltanut ottaa riskiä.
Suunnitelmien rauettua Juho ei jäänyt kuitenkaan paikalleen, vaan ryhtyi miettimään kokonaan uutta tuotantosuuntaa.
– Avovaimoni Essin kotona on emolehmiä, joten perheen kannustamana innostuin emolehmätuotannosta. Myös laskelmat puolsivat hanketta, sillä investoinnit ovat paljon keveämmät kuin lypsykarjapuolella.
Tuotantosuunnan muutos on Juhon mukaan hyvässä vauhdissa, sillä tilalle nousee vuoden 2020 kesällä 72-paikkainen hiekkaparsipihatto.
– Pohjatyöt aloitettiin jo tämän kesän aikana ja syksyllä tulevat myös ensimmäiset herefordit; parikymmentä kantavaa hiehoa sekä 13 vasikkaa. Tulokkaat sijoitetaan väliaikaisesti nykyiseen vasikkalaan ja hieholaan. Itse tuotantosuunnan muutos toteutetaan kuitenkin vaiheittain, sillä maidontuotanto ajetaan vuoteen 2021 mennessä alas. Kahden vuoden siirtymä osoittautui myös taloudellisesti kaikkein järkevimmäksi vaihtoehdoksi.
”Lähtötelineistä on hyvä ponnistaa”
Uuden tuotantosuunnan myötä Lapin tilalla siirrytään kokonaan nurmiviljelyyn. Peltopuoli on niin lähitulevaisuudessa kuin tulevaisuudessakin yksi tärkeimmistä kiintopisteistä.
– Peltojen kunnossapito vaatii jatkuvaa hereillä oloa ja nopeaa reagointikykyä. Esimerkiksi tämän tilat lohkot ovat sen verran happamia, että niihin menee vuosittain rekkalastillinen kalkkia. Lisäksi peltojen tasauslanaukset kuuluvat jatkossa tilan kevättöihin.
Vaikka Juho sanoo olevansa vielä niin isännyyden kuin emolehmätuotannonkin suhteen lähtötelineissä, niin luottamus maamiehen tulevaisuuteen on kuitenkin vahva.
– Kyllä tästä elannon saa, jos ei lähde hulluttelemaan. Investoinneissa tulee olla joustavuuden lisäksi myös särkymävara. Lisäksi pidän tärkeänä, että toimintasuunnitelmat tehdään aina seuraavaa vuotta pidemmälle. Henkilökohtaisesti pyrin siihen, että tuleva emolehmäpihatto on tarvittaessa helppo muuttaa vaikka hiehohotelliksi.
Tilansa ykkösvahvuuksiksi Juho nostaa matalan velkatason sekä toimivan tilayhteistyön.
– Meillä on naapurin isännän kanssa yhteisiä koneita ja tarvittaessa vaihdamme jopa työpanoksia. Tämä on asia, jolle minunlaiseni vasta-alkaja antaa todella suuren arvon.
- Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä
Kommentoi Facebookissa