TALOUS Työllisyyden kasvu kiihtyi työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa voimakkaasti vuoden 2017 loppupuolelta lähtien. Vuositasolla työllisyys kasvoi 25 000 henkilöllä edellisvuoden tasoon verrattuna. Vuonna 2016 vastaava kasvu oli 11 000 henkilöä.
Vuoden 2017 nettotyöllisyyden muutos sisältää huomattavan bruttorekrytointimäärän, josta suurin osa on poistuman tai vaihtuvuuden korvausrekrytointia. Vuoden aikana toimipaikkoihin haettiin 640 000 henkilöä, joista 75 prosenttia oli määräaikaisia. Ulkomailta palkattuja haetuista oli 5 prosenttia, muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä 9 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi TEM:n Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2017? -analyysista.
Rekrytoinneista 44 prosenttia johtui uuden työpaikan syntymisestä. Niitä syntyy silloin, kun rekrytointi ei johdu vaihtuvuudesta tai poistuman korvaamisesta. Näin tarkasteltuna uusia työpaikkoja syntyi viime vuonna yli 260 000.
Uusia työpaikkoja luo usein kasvuhakuinen yritys, mutta näissä toimipaikoissa on myös huomattavaa henkilöstömäärän vaihtelua. Tämä kertoo myös siitä, että kausi- ja projektiluontoisia työsuhteita käyttävillä aloilla syntyy ja tuhoutuu paljon työpaikkoja. Näitä aloja ovat esimerkiksi maatalous ja rakentaminen. Uusia työpaikkoja luovat toimipaikat odottavat myös henkilöstön kasvua ja niillä on usein ulkomaista työvoimaa.
– Työ- ja elinkeinopolitiikan päätöksenteon kannalta on tärkeää tuntea uusien työpaikkojen synnyn mekanismit ja kuinka mittava työvoiman rekrytointimäärä tarvitaan jo pienenkin työllisyysmuutoksen aikaansaamiseen. Työllisyyden kasvu edellyttääkin hyvää työmarkkinoiden toimivuutta, toteavat analyysin tekijät, erikoissuunnittelija Tallamaria Maunu ja tutkimusjohtaja Heikki Räisänen TEM:stä.
Toimialoista suurin osuus uusista työpaikoista syntyi vuonna 2017 kiinteistöalalle sekä rakennusalalle. Kiinteistöalalla rekrytointien määrä on pieni, mutta rakennusala on myös rekrytointien määrän suhteen kärkialoja.
Koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla puolestaan rekrytoidaan paljon, mutta vain pieni osuus rekrytoinneista on uusia työpaikkoja. Biotalouden toimialoilla koko työvoiman hankinta kasvoi yli 52 000 henkilöön – kasvua vuodesta 2016 noin 48 prosenttia – ja uusia työpaikkoja syntyi lähes 24 000.
Työnantajien mielestä tärkein työntekijöiden hakukanava on TE-toimisto. Toiseksi tärkein on yhteydet entisiin työntekijöihin ja -hakijoihin. Uusien työpaikkojen synnyssä epäviralliset henkilöyhteydet olivat tärkein kanava.
Työvoimapulan eli täyttämättä jääneiden työpaikkojen määrä oli viime vuonna lähes kaksinkertainen vuoteen 2016 verrattuna ja nousi noin 42 000 työpaikkaan. Uusia työpaikkoja jäi työvoimapulan takia syntymättä yli 18 000. Työvoimapulan pahenemisesta huolimatta uusia työpaikkoja syntyi vuonna 2017 enemmän kuin vuosina 2014–2016.
Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2017? -analyysi tarkastelee uusien työpaikkojen syntyä Suomessa toimipaikkatasolla. Se perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan aineistoon. Analyysi julkistettiin nyt viidennen kerran. Aiemmat analyysit ovat vuosilta 2013, 2015, 2016 ja 2017.
Lue myös: Etlan raportti arvioi: – ”Puolet työpaikkojen lisäyksestä hallituksen politiikan ansiota”
Kommentoi Facebookissa