Tenojoelta kaikkien aikojen pienin lohisaalis – kalastusrajoitukset ja hankalat olosuhteet haittasivat

Tenojoki virtaa Suomea ja Norjaa sekä Utsjoen ja Tenon kuntia yhdistävän Saamen sillan alla.

Tenojoki virtaa Suomea ja Norjaa sekä Utsjoen ja Tenon kuntia yhdistävän Saamen sillan alla. (Kuva Henri Bergius)

Kalastusmatkailijoille kuitenkin hyvä saalis, paikallisten saaliista isoin osa tuli vavalla.

KALASTUS Tenojoen vesistöstä saatiin kalastuskaudella 2017 historiallisen pieni lohisaalis, vajaat 61 tonnia. Saalis jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä. Luonnonvarakeskus kertoo, että lohisaaliin vähäisyyteen vaikuttivat uudet vuonna 2017 voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat.

Tenojoen vesistöalueen Suomen puolen lohisaaliista paikalliset kalastajat saivat 49 prosenttia, kalastusmatkailijat 46 prosenttia ja Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät noin viisi prosenttia. Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista 73 prosenttia ja kalastusmatkailijat 27 prosenttia.

Tenojoen uusi kalastussääntö leikkasi Suomen puolen kalastusmatkailijoiden määrää noin 70 prosenttia aiempiin vuosiin verrattuna. Kaudella 2017 Tenolla vieraili vajaat 2500 kalastusmatkailijaa ja he lunastivat noin 10 000 kalastusvuorokautta, kun vuotta aiemmin kalastusmatkailijoita oli noin 8 000 ja he lunastivat yli 31 000 kalastusvuorokautta.

Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijat saivat 14,2 tonnin lohisaaliin kaudella 2017. Saalista voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan kalastajamäärässä tapahtunut suuri leikkaus. Vuotta aiemmin kalastusmatkailijoiden saalis oli vajaat 22 tonnia, mutta kalastuksen määrä oli kolminkertainen vuoteen 2017 verrattuna.

Norjan puolella kalastusmatkailijat saivat kahdeksan tonnin lohisaaliin. Heidän saaliinsa kaksin-kolminkertaistui aiempiin vuosiin verrattuna. Syy Norjan puolen kalastusmatkailusaaliin voimakkaaseen kasvuun oli suomalaisten kalastajien siirtyminen Norjan puolen luvanostajiksi. Tämä johtui uudesta kalastussäännöstä, joka rajoitti voimakkaasti lupien tarjontaa Suomen puolella.

Tenojoen vesistöalueen paikallisten kalastajien osuus Tenon kokonaislohisaaliista oli 63 prosenttia (38 tonnia). Suomen puolella paikalliset saivat reilun 16 tonnin ja Norjan puolella 22 tonnin lohisaaliin.

Suomen ja Norjan puolen paikallisten kalastajien saaliista arviolta 45 prosenttia pyydettiin erilaisilla verkkopyydyksillä, loput vapapyynnillä. Verkkopyydysten, erityisesti lohipadon käyttöä vaikeutti lähes koko kesän vallinneet poikkeuksellisen suuret virtaamat.

Suomen puolella paikallisille kalastajille myytiin reilut 500 kausilupaa lohenkalastukseen. Lunastettujen lupien määrä laski kaudella 2017 kolmanneksen edeltävän kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna.  Verkkokalastukseen oikeuttavia lupia lunastettiin kuitenkin enemmän kuin muutamana aiempana vuonna.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta.  Kalastus- ja saalistilastot ovat tärkeitä tietoja vesistön lohikantojen tilan ja kehityksen arvioimiseksi sekä kalastuksen järjestämiseksi. Suomen puolella Tenojoen kalastus- ja saalistilastojen koostamisesta vastaa Luonnonvarakeskus ja Norjan puolella Tanavassdragets Fiskeforvalting.

Lohisaaliiden ilmoittaminen on vuonna 2017 voimaan tulleen uuden kalastussopimuksen mukaan pakollista kaikille Tenojoen kalastajille molemmissa maissa sivujoet mukaan lukien.  Osa kalastajista jätti kuitenkin vielä saaliinsa ilmoittamatta. Heidän osaltaan saaliit arvioitiin.

Kommentoi Facebookissa