LEMMIKIT Hollolalaisen lääkäriaseman kodikkaissa vastaanottotiloissa tuoksuu tuore kahvi. Välitöntä ja rauhallista tunnelmaa täydentävät suloiset koiraneidit, jotka pyörivät hyrränä ja tervehtivät jokaista tulijaa iloisella haukahduksella.
Punamustaan virka-asuun pukeutunut Ada, 11, ja hänen virkasisarensa Siru, 4, istahtavat hetkiseksi paraatipaikalleen naulakon alle ja luovat vieraaseen tusinoittain uteliaita katseita.
Mittailtuaan tulokasta hetken aikaa taskukokoiset torpanvahdit jättävät pesänsä, juoksevat syliin ja lipaisevat ystävyyden vakuudeksi kosteahkoksi luonnehdittavan pusujen sarjan. Terapiaistunto numero yksi on alkanut.
Adan ja Sirun emäntä, yleislääkäri Hannele Vahantila on silmin nähden onnellinen nelijalkaisista työtovereistaan. Sylistä syliin kirmaavat koirat eivät ujostele. Lilliputtimaiset päivänsäteet jakavat suloista huomiotaan tasapuolisesti; ikään, sukupuoleen tai siviilisäätyyn katsomatta. Ne tarjoavat lohdutusta ilman sanoja.
– En olisi koskaan voinut kuvitella, että eläimellä voi olla näin suuri vaikutus ihmisen yleiseen hyvinvointiin. Kun tytöt tupsahtavat syliin, niin samalla lievittyvät kivut ja maalliset murheet. Joskus saattaa unohtua koko sairauskin, eräs asiakas luonnehtii ja halaa pieniä ystäviään.
Söpö synttärilahja
Ensimmäisenä taloon tassutteli kahdeksan vuotta sitten Ada, joka tuli Vahantilan perheeseen pitkään toivottuna syntymäpäivälahjana.
– Alkuun vastustin taskukoiran hankkimista, mutta vanhin tyttäremme halusi nimenomaan pienen chihuahuan. Mikään muu rotu ei kelvannut, joten hävisin ”perheäänestyksen” ja annoin hankinnalle siunaukseni, Hannele muistelee naureskellen.
Vaikka pikkuruinen Ada muistutti pentuna enemmän jyrsijää kuin lajitoveriaan, niin Forssan kasvatti valloitti hetkessä koko Vahantilan perheen – myös Hannele-äidin.
Ada on kooltaan pieni, mutta sielultaan suuri. Hänellä on synnynnäinen taito sulattaa sydämet.
– Ada osoittaa olevansa iso koira, niin sydämeltään kuin sielultaankin. Myös rohkeutta riittää, sillä pieni sisupussi ei pelkää edes kymmenen kertaa isompia lajitovereitaan. Neiti hyväksyisi leikkitoverikseen vaikka norsun.
Kiinteäksi muodostunut suhde täydentyi, kun Adasta tuli Hannelen työtoveri ja samalla yksi Suomen kuuluisimmista terapiatassuista. Neljä vuotta myöhemmin Ada sai arvoisensa virka- ja rotusisaren, kun Hollolan keskustassa sijaitsevalle yksityisvastaanotolle rekrytoitiin iloinen koiratyttö Siru.
Tärkeä tapahtuma yksinäisille
Sympaattisen koirakaksikon takia lääkäriin tullaan edelleen pitkienkin matkojen päästä ja joskus myös ilman mainittavaa syytä.
– Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että paikalle kurvaa viiden mummon rollaattoriretkue, jotka haluavat nähdä vain koiratytöt ja juoda kupin kahvia. Hetki kaksikon seurassa on muodostunut erityisesti yksinäisille päivän tärkeimmäksi tapahtumaksi, Hannele tietää kertoa.
Jalosukuinen chihuahuakaksikko tietää tarpeellisuutensa, joskaan eivät tee siitä suurta numeroa. Lääkäriaseman lilliputit eivät myöskään valita pitkistä työpäivistä eikä pienestä palkasta. Tytöille riittää lämmin syli ja rentouttavat rapsutukset.
Bonus tulee luonnollisesti makupalojen muodossa, joka saattaa tietenkin silloin tällöin näyttäytyä pulleana masuna.
– Neidit eivät valita, ei kiloista eikä 12 tunnin työpäivistä. Ada ja Siru hallitsevat aikataulut ja osaavat taitavasti vältellä myös stressiä. Työtoverini kuuluvat nimittäin niihin ”hoitsuihin”, jotka saattavat nukahtaa jopa asiakkaan kainaloon, Hannele veistelee naureskellen.
Terapiatassun kotikäynnit
Terapiatassuiksi nimettyjen Adan ja Sirun työpäivänä harva toinen karvapeitteellä varustettu nelijalkainen voi tutustua ihmismäiseen elämänmenoon pintaraapaisua syvemmältä.
Päivittäisten vastaanottojen lisäksi Ada ja Siru kulkevat mukana myös kiireettömillä kotikäynneillä, jotka alkavat yleensä pannullisella kahvia ja muutamalla valokuva-albumilla.
– Valmiiksi paloiteltu makkara viestii sen, että myös koiraneidit ovat tervetulleita vieraita. Adan ja Sirun läsnäololla on suuri vaikutus asiakkaaseen, sillä siinä vaiheessa kun tytöt marssivat tupaan, vähentyy kiire ja samalla myös mahdollinen lääkäripelko, Hannele kehuu työtoveriaan.
Terapiakoirista on tullut ajan saatossa myös ammatillisessa mielessä niin suuria julkkiksia, että Adalle ja Sirulle on muodostunut aivan oma asiakaskuntansa.
– Karisma on puraissut, sillä neidit tekevät myös yksityisiä kotikäyntejä. Kerran eräs asiakas soitti ja pyysi Adaa muutaman tunnin vierailulle. Kyseessä oli yksinäinen ja liikuntarajoitteinen ihminen, jolle terapiatassun vierailu antoi aitoa iloa. Ada hoiti parin tunnin tehtävänsä erinomaisella ammattitaidolla ja kaiken lisäksi vielä ilmaiseksi, Hannele tunnustaa naureskellen.
Omat erityisvahvuudet
Vuosien saatossa Ada ja Siru ovat oppineet jakamaan sopuisasti myös työvuoronsa. Jos toinen on kotikäynnillä, niin toinen jää päivystämään vastaanotolle.
Lisäksi koiratoveruksille on muotoutunut ajan myötä myös omat erikoisvahvuutensa, joita kaksikko luonnollisesti hyödyntää myös työssään.
– Ada ojentaa tassunsa erityisesti ikäihmisille ja on odotettu vieras muassa dementiakoteihin suuntautuvilla käynneillä. Astetta tai oikeastaan montakin pykälää vilkkaampi Siru sen sijaan kiipeää mielellään lasten ja nuorten syliin. Myös viisikymppiset herrasmiehet ovat Sirun ”heiniä”, Hannele kertoo naureskellen.
Vuodet terapiatassuina ovat tehneet Adasta ja Sirusta koko kansan julkimoita, mutta näiden tyttöjen tapauksessa tunnettavuus on kohdellut heitä kuitenkin lempein lapasin.
– Tytöt tuntevat arvonsa ja osaavat myös näyttää sen. Hyvänä esimerkkinä on Ada, joka on kohtalaisen herkkähipiäinen.
Pari kertaa erittäin huomionkipeä neiti on osoittanut mieltään karkaamalla, kun ei ole saanut mielestään tarvittavaa määrää kehuja ja rapsutuksia.
– Kummallakin kerralla vastaanotolle tulleet asiakkaat ovat tuoneet tytön kuitenkin takaisin, kun neiti on tepastellut heitä kadulla vastaan, Hannele huokaa hymyillen.
Kommentoi Facebookissa