Terrafamen jätevesien poistoputki Nuasjärveen on aiheuttanut happikadon – pohjan eliöyhteisöä turmeltui

Nuasjärvi on pinta-alaltaan lähes sadan neliökilometrin suuruinen, kuvassa Mujethoulu-lahti.

Nuasjärvi on pinta-alaltaan lähes sadan neliökilometrin suuruinen, kuvassa Mujethoulu-lahti. (Kuva Antti Leppänen)

Runsas pohjaeläinyhteisö on muuttunut lajistoltaan köyhäksi, kuten voimakkaasti saastuneessa järvessä.

TALVIVAARA Terrafamen Talvivaaran kaivoksen käsiteltyjen jätevesien siirtäminen vuonna 2015 rakennettua suoraa poistoputkea pitkin Nuasjärven syvänteeseen on aiheuttanut putken lähistöllä pohjanläheisen happikadon ja muuttanut merkittävästi pohjaeläinyhteisöjä, selviää Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkijoiden mukaan aikaisemmin runsas pohjaeläinyhteisö on muuttunut lajistoltaan köyhäksi, muistuttaen nykyisin voimakkaasti saastuneen järven lajistoa. Kauempana jätevesiputkesta ja veden pintaosissa tapahtuneet muutokset ovat sen sijaan jääneet pieniksi.

– Vastoin aiempaa näkemystä tutkimuksemme tulokset osoittavat selvästi pohjaeliöstön ekologisen tilan romahtamisen, ja viittaavat selkeästi siihen, että järvien taustatilatutkimuksissa on syytä ottaa erikseen huomioon sekä vesipatsaan pohja- että pintaosat. Selvityksissä olisi myös tutkittava eri eliöryhmissä tapahtuvat muutokset sekä ajassa että alueellisesti järven sisällä, kertoo tutkija Tomi Luoto Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Terrafamen monimetallikaivoksen tahattomat ja harkitut päästöt ovat aiempien tutkimusten mukaan aiheuttaneet kaivoksen lähijärvissä muutoksia, kuten suolaantumista ja kerrostuneisuuden lisääntymistä.

Nuas-järven vesipatsas ennen ja jälkeen purkuputken asentamista 2015.
Nuas-järven vesipatsas ennen ja jälkeen purkuputken asentamista 2015. (Piirros Helsingin yliopisto)

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2015 rakennetun käsiteltyjen kaivosvesien poistoputken vaikutuksia Nuasjärveen, joka on Vuokatin ja Kajaanin välissä sijaitseva syvä, maksimisyvyydeltään 44 metriä ja pinta-alaltaan 96 km2 suuruinen järvi. Kaivosalueelta suoraan Nuasjärven pohjaan asennetun poistoputken kautta kulkee järviveteen suuria määriä sulfaatteja.

Terrafamen mukaan Nuasjärven purkuputken veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Kaivoksella sekä Nuasjärvessä tehtävillä mittauksilla, näytteenotoilla ja kenttätutkimuksilla seurataan juoksutettavan veden vaikutuksia luonnonympäristöön. Tavoitteena on Terrafame mukaan varmistaa, että juoksutettavan veden laatu alittaa koko ajan ympäristöluvassa määrättyjen haitta-ainepitoisuuksien raja-arvot.

Terrafame Oy osti elokuussa 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuserät konkurssipesältä, ja yhtiö jatkaa kaivostoimintaa Sotkamossa. Nuasjärveen on johdettu Talvivaaran kaivoksen käsiteltyjä jätevesiä aina 3. marraskuuta 2015 lähtien.

Lue myös: Surullinen tutkimustulos – Talvivaaran kaivos on romahduttanut lähijärvien ekologian

Kommentoi Facebookissa