TERVEYS Hopeavettä markkinoidaan internetissä kuluttajille väärin perustein sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä ravintolisäksi. Suomessa ja maailmalla viranomaiset ovat puuttuneet hopean markkinointiin. THL korostaa, että lääkinnällisessä käytössä ja ravintolisänä hopeavesi on yksiselitteisesti haitallista.
Hopea ei ole elimistön tarvitsema hivenaine, kuten esimerkiksi rauta. Vaikka elimistö sietää hopeaa pieninä määrinä, on hopean lisääminen elimistöön turhaa ja vaarallista. Liiallinen määrä hopeaa on elimistölle myrkyllistä, eikä pienemmistäkään määristä ole voitu osoittaa terveyshyötyjä. Hopean runsas saanti joko vahingossa tai tarkoituksellisesti on kirjallisuuden mukaan johtanut myrkytyksiin säännöllisesti.
Itä-Suomen yliopiston toksikologian professori (emer.) Kirsi Vähäkangas ja THL:n tutkimusprofessori Matti Viluksela kirjoittavat hopeaveden terveysriskeistä Lääkärilehdessä 10.8.2018 ilmestyneessä artikkelissaan.
Suun kautta saatu hopea jakaantuu elimistön kaikkiin kudoksiin, mukaan lukien aivot ja sikiö. Sikiöt ja lapset ovat aikuisia herkempiä hopean myrkyllisille vaikutuksille.
Hopea häviää elimistöstä hitaasti, joten päivittäin otetusta hopeavedestä kertyy hopeaa elimistöön. Jo muutaman ruokalusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen. Ihmisillä myrkyllinen määrä hopeaa näkyy ihon sinisenharmaana värinä, altistusta kutsutaan argyriaksi. Muita myrkytysoireita ovat mahakivut, allergia, nenäverenvuoto, neurologiset oireet – esimerkiksi kouristukset – sekä vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimiin.
Mikrobeja tuhoavan vaikutuksensa takia hopeaa käytetään juomaveden puhdistukseen esimerkiksi retkiolosuhteissa. Tällaisesta käytöstä on riskinarviointi EU:ssa meneillään.
Jos hopeayhdisteiden käytöstä juomaveden puhdistukseen arvioidaan olevan liiallista haittaa terveydelle tai ympäristölle, tällaiseen käyttöön tarkoitetut valmisteet on poistettava markkinoita siirtymäaikojen päätyttyä. Koska hopealla on vaikutusta ihmisen terveyteen, on valmisteita suositeltavaa käyttää ainoastaan tilapäisesti.
Erittäin pieniä hiukkasia sisältävän nanomuotoisen hopean – esimerkiksi hopeaveden – käyttö juomaveden desinfiointiin on kaikissa EU-maissa kielletty.
Vastuu hopeaa sisältävien, juomaveden desinfiointiin käytettävien valmisteiden turvallisuudesta on kemikaalilainsäädännön mukaan niitä markkinoille saattavilla yrityksillä. Kuluttajien vastuulla on noudattaa tuotteiden käyttöohjeita.
- Lähde Lääkärilehden 32/2018 (10.8.2018) katsausartikkeli: Vähäkangas K. & Viluksela M. Hopeaveden väärinkäyttö ja sen haitat
Lue myös: Hopeavedessä piilee vaara – jo muutama ruokalusikallinen päivittäin voi johtaa myrkytykseen
Kommentoi Facebookissa