LIIKENNETURVALLISUUS Ensimmäiset lumisateet ja pakkaset saapuivat myös eteläiseen Suomeen. Näkyvä lumisade havahduttaa varovaisempaan ajoon, mutta mustaa jäätä ei sen sijaan välttämättä paljaalla silmällä näe.
Talven saapuminen tulee kuin tuleekin monelle yllätyksenä. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn 2017 vastanneista joka toinen arvioi talven yllättävän useimmat tai kaikki kotipaikkakunnalla asuvat autoilijat. Etenkin kaupungeissa äkilliset kelin vaihtelut lisäävät usean ajoneuvon ketjukolareiden riskiä.
– Peräänajossa vastuussa on pääsääntöisesti perään ajanut auto. Liikenteen perussääntöihin kuuluu, että jokainen kuljettaja pitää edessä olevaan autoon riittävän suuren turvavälin, jotta reagointi äkillisiinkin tilanteisiin on mahdollista. Ketjukolari mutkistaa tilanteen, koska siinä syntyy useita peräkkäisiä törmäyksiä ja samalla peltivahinkojen määrä moninkertaistuu, LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.
Lähtökohtana on, että ketjukolarissa toisen perään törmänneen ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvataan edellä olleen auton takaosaan tulleet vauriot. Oman auton etuosan vauriot korvataan puolestaan vapaaehtoisesta kolarointivakuutuksesta, jos autolle on sellainen valittuna.
– Jos tilanne on ollut epäselvä, eikä syyllisyyttä pystytä toteamaan, voi käydä niin, että jokaisen ketjukolarin osallisen auton vauriot maksetaan kunkin omasta kaskovakuutuksesta, Nieminen kertoo.
Kolarointivakuutuksessa on omavastuu, joka vähennetään korvauksesta. Bonusmenetys puolestaan riippuu siitä, onko kaskossa bonusturvaetu voimassa.
Tuoreen Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan kahdella kolmesta suomalaisesta on autossaan luistonestojärjestelmä. Sen sijaan hätäjarrutusavustaja löytyy vastaajien mukaan vain joka neljännestä autosta. Tulos on hieman yllättävä, sillä EBD-hätäjarrutusavustaja on ollut pakollinen kaikissa uusissa henkilöautoissa jo vuodesta 2011 alkaen.
– Toisin kuin ABS ja luistonesto, on hätäjarrutusavustaja vähemmän tunnettu varuste autoissa. Siksi luulen, että moni ei edes tiedä autostaan löytyvän sellaista. Toisaalta Suomessa autot ovat keskimäärin noin 12 vuoden ikäisiä, eikä niissä silloin välttämättä ole EBD:tä, sanoo Nieminen.
Turvallisuutta lisäävistä lisävarusteista huolimatta vastuu turvallisesta autoilusta on aina kuljettajalla. Niemisen mukaan ennakointi lähtee siitä, että ulos vilkaisemisen ohella tarkistaa aamiaispöydässä ulkolämpötilan. Jos lukema on lähellä nollaa tai pakkasen puolella, voi olla varma, että jossakin kohtaa matkan varrella on jäätä.
Lue myös: Kolaritilastot teilaavat legendan juopon tuurista – ”Rattijuoppo itse loukkaantuu tai jopa menehtyy”
Kommentoi Facebookissa