Timo Salosen legenda elää – japanilaiset nauroivat ja hyväksyivät tarjouksen

Timo Salonen kilpaili 1980-luvun lopulla Mazdalla.

Timo Salonen kilpaili 1980-luvun lopulla Mazdalla. (Kuva AOP)

Timo ”Löysä” Salonen voitti rallin maailmanmestaruuden 1985. Lempinimi kuvasi hänen asennettaan siviilissä, mutta ratissa hän ei ollut löysä.

RALLI Rallin maailmanmestaruuden 1985 voittaneesta Timo Salosesta riittää legendoja. Salosen lempinimi ”Löysä” kuvaa hänen rentoa elämänasennettaan.

Salonen oli ylipainoinen. Hän ohjasi autoa yhdellä kädellä. Väitetään, että Saloselle tehtiin ”löysää tyyliä” varten erikoisvalmisteinen ratti.

Toisinaan Salonen tupakoikin rallikilpailun aikana. Argentiinassa pikataipaleella otetut mainoskuvat menivät pieleen, kun Salosella olikin ohjaamossa tupakka huulessa.

Lempinimi ei kuitenkaan poista faktaa, että Salonen hoiti työnsä erittäin ammattimaisesti. Hän on kiistatta yksi 1980-luvun nopeimmista rallikuskeista.

Riihimäellä 1951 syntynyt Salonen innostui rallista jo lapsena. Ensimmäisen rallikilpailunsa hän ajoi keväällä 1970 Hyvinkään Sveitsi-rallissa isältään salaa.

Kotimaan kisoissa Salonen menestyi hyvin ja pääsi kilpailemaan 1976 Suomen MM-rallissa Datsunin tehdastiimissä sijoittuen kuudenneksi.

Salonen sai 1977 puoliammattilaissopimuksen Fiatilta. Samana vuonna hän sijoittui Jyväskylässä toiseksi ja otti voiton Quebecissa ajetussa Kanadan MM-rallissa.

Datsunille Salonen palasi täysammattilaissopimuksella 1979 ja ajoi Datsun/Nissanilla vuoteen 1984 saakka. Kalusto ei tosin ollut riittävän kilpailukykyistä, mutta Salonen voitti tiimin palveluksessa kuitenkin kaksi MM-rallia.

Salosen jatkosopimusneuvottelut Datsunin kanssa olivat 1980-luvulla legendaariset. Hän pyysi japanilaisilta kahdeksan kertaa suurempaa palkkaa aiempaan sopimukseensa verrattuna.

Palkkavaatimuksesta kuullessaan japanilaiset rupesivat palaverissa nauramaan. Japanilaisessa kulttuurissa nauru kuuluu ärtymyksen ilmaisemiseen.

Salonen luuli jo menettäneensä pelin, mutta sitten Datsunilta soitettiin ja annettiin vastatarjous, joka toi hänelle lähes koko palkkapyyntöä vastanneen summan.

Kaupankäynti oli Salosella verissä. Hänen isänsä oli autokauppias ja vuoteen 1979 saakka Timo itsekin toimikin ralliskuskin uransa ohessa autokauppiaana.

Legendaaristen neuvottelujen tuoma Datsun-sopimus teki Salosesta tiettävästi parhaiten palkatun rallikuskin. Raha ei kuitenkaan auttanut menestykseen, koska kaluston taso ei riittänyt sen ajan kärkitiimejä Lanciaa, Audia ja Peugeotia vastaan.

Kun Salonen pääsi Nissan-sopimuksestaan eroon, sai hän paikan 1985 Peugeot-tiimistä. Salonen oli pestinsä arvoinen. Hän voitti kaudella 1985 viisi MM-rallia saavuttaen maailmanmestaruuden.

Salosen kauden kovin haastaja tallikaveri Ari Vatanen loukkaantui 1985 Argentiinan rallissa vakavasti. Salosen ja Vatasen kaksintaistelu jäi loppukaudella toteutumatta, mutta Salonen olisi voinut varmasti voittaa mestaruuden, vaikka Vatasen onnettomuutta ei olisi tapahtunutkaan.

Idänkaupalla äkkirikastunut Suomi eli 1980-luvullla ökykulttuurissa. Salonen muistetaan sen ajan ilmentymänä, joskaan hänen imagonsa ei sentään ollut Keke Rosbergin veroinen.

Salonen osti helikopterin. Sopimuksensa mukaisesti hän lensi ainoastaan bisnesluokassa.

Salonen ei suostunut lentämään Argentiinan ralliin turistiluokassa, kun varsinainen lento oli peruuntunut, vaan vaati ehdottomasti, että sopimusehtoja oli noudatettava. Niinpä Salonen saapui Etelä-Amerikkaan toista lentoreittiä päivää myöhemmin.

Kaudella 1986 Salonen sijoittui MM-sarjassa kolmanneksi voitettuaan kaksi osakilpailua. Peugeot vetäytyi saman kauden jälkeen, kun liian vaarallisena pidetty B-ryhmä lopetettiin.

Salonen ajoi MM-sarjaa vielä 1987-1990 Mazdalla ja 1991-1992 Mitsubishillä, mutta kaluston kilpailukyky ei riittänyt mestaruustaistoon. MM-ralliuransa jälkeen hän ajoi vielä aavikkoralleissa, kunnes teki paluun autokauppiaaksi.

Salosen viimeiseksi MM-rallivoitoksi jäi Mazdalla 1987 saavutettu Ruotsin rallin voitto. Kaikkiaan hänelle kertyi 11 MM-osakilpailuvoittoa.

Lempinimi Löysä kuvaa Salosen rentoa elämänasennetta, mutta kilpailuissa häntä ei todellakaan ollut löysä. Salonen oli armottoman kova kilpailija ja auton käyttäytymisen analysoinnissa nero. Salaisuutena oli hänen itsensä mukaan ”perstuntuma”.

Salonen olisi voinut voittaa paljon enemmänkin, jos ei olisi jumiutunut moneksi vuodeksi Datsun/Nissanille. Tosin taloudellisesti sopimus japanilaisten kanssa oli varsin järkevä.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Ari Vatanen kävi lähellä kuolemaa – palasi voittajaksi

Kommentoi Facebookissa