Totta se on – myös ulkomaalainen saa äänestää kuntavaaleissa

KUNTAVAALIT Puolueiden politrukit koputtelevat ovia, sillä tällä hetkellä hankitaan kiivaasti ehdokkaita kevään kuntavaaleihin. Ehdokashakemukset tulee jättää 28.2. mennessä, ehdokkaat vahvistetaan 9.3. Vaalipäivät ovat ennakkoäänestyksen osalta 29.3.–1.4., varsinainen vaalipäivä on sitten sunnuntai 9.4.2017

Entä kuka kelpaa ehdokkaaksi? Henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on, jolla on äänioikeus kuntavaaleissa ja jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Näin sanoo oikeusministeriö, vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään Kuntalain 72 §:ssä.

Se, missä kunnassa henkilö on vaalikelpoinen, määräytyy lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin henkilön äänioikeuskuntakin eli väestötietojärjestelmässä 17.2.2017 – 51. päivää ennen vaalipäivää – olevien tietojen mukaan.

Suomen Kuntaliitto on antanut asiasta myös yleiskirjeen. Sen sävy on säyseä, vaalikelpoisuutta ei tulisi rajoittaa turhan tarkasti ennen vaaleja. Jos nimittäin joku valittaa hylkäämisestään ja voittaa, vaalit joudutaan käymään uudelleen.

Jos taas joku todetaan myöhemmin vaalikelvottomaksi, hänen äänensä tulee vain puolueen tai vaalilistan hyväksi ja tulos oikaistaan muuten.

Rovaniemi vaihtui Turkuun

Asiasta on käyty oikeuttakin, ehkä tunnetuimmassa tapauksessa europarlamentaarikko Hannu Takkula oli ollut aikaisemmin Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuustossa. Vuonna 2008 hänet valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon. Takkula oli Rovaniemellä kirjoilla, hänellä oli siellä asunto ja hän maksoi kaupunkiin veronsa.

KHO rajasi kuitenkin päätöksessään 2009:59, että Takkulalla ei ollut perhe- tai muita siteitä järjestötoiminnan lisäksi kaupunkiin. Hänellä oli puolisonsa kanssa yhteinen koti Turussa, jonka kaupunginvaltuustoon Takkula valittiinkin sitten vuonna 2012 kun vaalikelpoisuus Rovaniemellä kumottiin.

Hieman samantapainen kapina kytee Tampereella. Tampereen valtuuston kokouspalkkiokäytäntöä rustataan uuteen uskoon Pertti ”Veltto” Virtasen takia. Mutta voiko Veltto ylipäätään toimia Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä?

Missä Veltto Virtanen asuu?

Tampereella on herättänyt pahennusta se, että Veltto Virtasella on tapana piipahtaa valtuuston kokouksissa vain tunnin verran. Sen jälkeen tilalle tulee varavaltuutettu, kuten toinen kohupoliitikko Terhi Kiemunki. Kumpikin kuittaa näin 180 euron kokouspalkkion.

Nyt Tampereella viilataan palkkioasiaa uusiksi. Jos toinen poistuu kokouksesta tunnin jälkeen ja varamies tai -nainen tulee tilalle, palkkio pannaan puoliksi. Ensi vuonna siihen saattaa tulla pieni korotus, sillä valtuuston kokouspalkkio aiotaan nostaa 200 euroon.

Tampereella on jupakan seurauksena mietitty, missä Veltto oikeasti asuu. Vinkkien mukaan Virtanen asuu naapurikunnassa Lempäälässä, eikä hän ole pyrkinyt sitä edes salaamaan. Veltolla on postiosoite Tampereen Kalevassa, mutta hän käynee vain kerran viikossa hakemassa postin.

Lempäälässä on sukutalo, jossa äidin poismenon vuonna 2015 jälkeen ovat tiettävästi asuneet Veltto ja hänen veljensä. Lieneekö Virtanen Tampereella perussuomalaisten ehdokkaana kevään kuntavaaleissa? Tai miten olisi Lempäälän valtuusto?

Ulkomaalaisilla on äänioikeus

Epätietoisuutta on herättänyt arvelu, että myös ulkomaalaiset saavat äänestää kuntavaaleissa. Totta se on, joillakin rajoituksilla.

Kuntavaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä (17.2.2017) ennen vaalipäivää.

Äänioikeus on myös EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla, jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa edellyttäen, että hän on kirjallisesti ilmoittanut maistraatille haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa.

Tai – mikä mielenkiintoisinta – äänioikeus on myös muun valtion kansalaisella, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä (17.2.2017) ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää.

Miten käy maakuntavaaleissa?

Nyt sitten jo osa hätkähtää, voivatko maahamme tulleet turvapaikanhakijat mullistaa jonkin pienen kunnan valtuuston kokoonpanon äänestämällä omat suosikkinsa valtaan.

Kahden vuoden aikarajoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön olisi täytynyt tulla maahan vuonna 2014 tai aikaisemmin. Vuonna 2013 Suomeen saapui 3 238 turvapaikanhakijaa ja vuonna 2014 puolestaan 3 651 henkilöä.

Nimen täytyy olla äänioikeusrekisterissä ja henkilöpaperit löydyttävä. Heidän täytyisi olla täysi-ikäisiä, oleskelleita maassa yhtäjaksoisesti ja monet samalla paikkakunnalla, jotta lukumäärällä olisi vaikutusta. Sellaista tilastoa ei ole, mutta nyt kuntavaaleissa asialla ei hajonnan johdosta ole käytännön merkitystä.

Vuonna 2015 Suomeen saapui sen sijaan 32 476 turvapaikanhakijaa, ja vaikka useat ovat jo poistuneet, tuosta johdettava määrä voisi vaikuttaa valtuustojen kokoonpanoihin.

Jos vaalilainsäädäntö säilyy perusteiltaan samanlaisena, tilanne tulee ensimmäisen kerran testiin maakuntavaaleissa 28.1.2018.