Tuomas Sammelvuo olympialaisiin – Suomi jäi nuolemaan näppejään

Tuomas Sammelvuo valmensi Venäjän miesten lentopallomaajoukkueen Tokion 2020 olympiaturnaukseen.

Tuomas Sammelvuo valmensi Venäjän miesten lentopallomaajoukkueen myös Tokion 2020 olympiaturnaukseen. (Kuva AOP)

Suomen maajoukkueen päävalmentajahommat viime keväänä jättänyt Tuomas Sammelvuo valmensi Venäjän Tokion 2020 olympiakisoihin.

LENTOPALLO Suomen lentopallomaajoukkueen entinen tähtipelaaja ja päävalmentaja Tuomas Sammelvuo nähtäneen ensi vuonna tositoimissa Tokion olympiakisoissa. Hän valmensi Venäjän viime viikonloppuna olympiakarsintaturnauksen voittoon, millä Venäjä varmisti olympiapaikkansa Tokion 2020 miesten lentopalloturnaukseen.

Venäjä oli karsintaturnauksessa omaa luokkaansa. Se voitti kaikki kolme vastustajaansa, Meksikon, Kuuban ja Iranin erin 3-0.
Sammelvuo siirtyi Venäjän päävalmentajaksi viime keväänä ja jätti samalla Suomen maajoukkueen. Sammelvuo astui valmentajaurallaan samalla ison askeleen eteenpäin.

Suomen uudeksi päävalmentajaksi pestattiin Joel Banks. Hänen komennossaan Suomi on pelannut 14 ottelua ja hävinnyt ne kaikki. Kiinassa pelatussa olympiakarsintaturnauksessa Suomi jäi viikonloppuna jumboksi.

Kesällä Banks kokeili Suomen joukkueessa uusia pelaajia. Olympiakarsinnoissa mukana oli kokeneempaa kaartia, mutta taso ei riittänyt.

Tosin kaivattua venymistäkään ei olympiakarsinnoissa irronnut. Jos venymiskykyä ei löydy syyskuussa EM-kisoissakaan, on julkinen ruoska Lentopalloliiton rekrytointikykyä kohtaan paikallaan.

Julkisuudessa on esiintynyt spekulointia, että Lentopalloliiton olisi pitänyt saada Venäjän lentopalloliitolta rahallinen korvaus Sammelvuon siirrosta. Rahallista korvausta ei kuitenkaan tullut. Lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo Siika-aho perustelee syitä Lentopalloliiton nettisivuilla seuraavasti:

”Keväällä julkaistiin Tuomas Sammelvuon siirto Venäjän maajoukkueen ruoriin. Samassa yhteydessä alkoivat huimat spekulaatiot valtavista korvauksista, joita jostain syystä Venäjän Lentopalloliiton olisi pitänyt maksaa Suomen liitolle. Kuitenkin, lajiliiton ja valmentajan välinen sopimus on työsopimus siinä missä kenen tahansa mattimeikäläisen, ja työntekijällä on laissa määrätyt oikeudet vaihtaa työnantajaa. Tässä sopimuksessa Venäjän liitto ei ole millään tavalla osallinen eikä sopimusosapuoli. Siksi tällaisen sopimuksen purussa heille ei voi syntyä sitovia velvoitteita.”

”Suomen Lentopalloliitto ei olisi millään tavalla voinut estää Sammelvuon siirtoa toisen työnantajan palvelukseen, ei vaikka halua siihen olisi ollut. Näin ei kuitenkaan ollut, päinvastoin, meidän tehtävänämme on mahdollistaa niin suomalaisille pelaajille kuin valmentajille menestyminen myös kansainvälisesti – ja tämä koskee myös maajoukkueiden valmentajia. On ollut huimaa seurata Tuomaksen kädenjälkeä Venäjän joukkueen peräsimessä.”

Siika-ahon selitys on sikäli erikoinen, että ammattilaisurheilussa seurat ja maajoukkueet tavallisesti turvaavat etunsa määräaikaisilla erityisillä sopimuksilla, jonka irtisanomisista saavat tarvittaessa korvauksia. Tavallisissakin työsopimuksissa määritellään tavallisesti myös kilpailukieltoon liittyvä karenssiaika. Esimerkiksi HJK maksoi viime toukokuussa RoPS:lle sievoisen summan, jotta sai Rovaniemeltä Toni Koskelan valmentajakseen Helsinkiin.

Lentopalloliitto teki jalosti, kun antoi Sammelvuon mennä urallaan eteenpäin. Toisaalta rahaa olisi voinut ottaa Venäjältä Sammelvuon siirrosta suomalaisen lentopalloilun kehittämistä varten. Tässä Siika-aholla ja kumppaneilla olisi varmasti miettimisen paikka, kun sopimuksia tehdään.

Jossittelu valmentajavaihdoksesta ja urheilumenestyksestä on toki turhaa. Mikäli Sammelvuo olisi jatkanut Suomen maajoukkueessa, ei olympiakarsintaturnauksen voitto olisi ollut siltikään mahdollinen. Lentiksen ”kultaisen sukupolven” jälkeen maajoukkueeseen ei ole tullut kansainvälisesti yhtä kilpailukykyisiä pelaajia, kuin Sammelvuo ja kumppanit olivat.

Suomen lentopallon haasteena on myös pieni harrastajamäärä. Lajin huippumailla on valtavan paljon enemmän massaa, josta maajoukkuepelaajat ovat poimittavissa.

Suomella on yhä mahdollisuus napata paikka Tokion 2020 olympialentopalloon. Maajoukkueen tämän hetken tason valossa lienee kuitenkin realistisempaa siirtää katseet Los Angelesin vuoden 2028 olympialaisiin.

Olympialentopallossa on mukana vain 12 maata. Pääsy tähän sakkiin vaatii pitkäjänteistä työtä ja kaikkien maajoukkuepelaajien pääsyä maailman kovimpiin sarjoihin.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Suomen lentismaajoukkueen valmentajalla umpisurkea aloitus – 14 ottelun tappioputki!

Kommentoi Facebookissa