Turun piispa Mari Leppänen vihittiin virkaansa – vasta kolmas naispiispa Suomessa

Mari Leppänen on ensimmäinen nainen, joka on valittu Turun arkkihiippakunnan piispaksi.

Mari Leppänen on ensimmäinen nainen, joka on valittu Turun arkkihiippakunnan piispaksi. (Kuva Timo Jakonen)

Piispankaavussa on historiaa, luontosymboliikkaa ja kierrätystä.

KIRKKO Turun arkkihiippakunnan uusi piispa Mari Leppänen vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimyksen yhteydessä uusi piispa vastaanotti piispanviran tunnukset, ristin ja sauvan. Vihkimisen toimitti arkkipiispa Tapio Luoma ja häntä avustivat piispat Kaisamari Hintikka, Simo Peura ja Matti Repo.

Mari Leppänen on ensimmäinen nainen, joka on valittu Turun arkkihiippakunnan piispaksi, ja koko Suomessa vasta kolmas naispiispa. Ensimmäinen naispiispa oli vuonna 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi vihitty Irja Askola.

Piispa Leppäsen saarna pohjautui Luukkaan evankeliumiin. Tekstikatkelmassa kohtaavat vauva ja vanhus, viattomuus ja viisaus, matkan alku ja loppu. Saarnassa käsiteltiin vanhusten ja ihmisten yksinäisyyttä sekä vaatimuksia, joista Jeesus on ihmiset vapauttanut.

”Elämää musertava yksinäisyys ei ole itse valittua, sen sanelee pakko. Vanhusten kodeista ja palvelutalojen huoneista kuuluu hätähuuto. Sen Jumala kyllä kuulee, mutta kuulemmeko me?”

Messu oli myös vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen avausjumalanpalvelus. Monet vanhukset elävät taloudellisessa ja sosiaalisessa ahdingossa. Koronaepidemia koskettaa syvimmin heitä, joiden elämä on ollut ennestään haurasta. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla.

Saarnassa Leppänen käsitteli myös ihmisten kaipausta. Näemme ja tunnistamme kaipauksen, mutta kykenemmekö vastaamaan etsintään, joka tulee meitä vastaan uudella ehkä oudolla tavalla.

Piispa Leppänen sai virkaan vihkimisen yhteydessä piispanviran tunnukset: piispanristin, piispansauvan sekä hiipan ja kaavun. Liturgiset vaatteet, piispankaavun, -hiipan ja -stolat, on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Piispankaavun ja hiipan on ommellut artenomi, käsityömestari Tytti Helles.

Kaavun nimi on Siunattu maa, ja sen yksityiskohdista löytyy muun muassa luontosymboliikkaa, keskiaikaisen tuomiokirkon muotokieltä sekä Kalevalakorun kierrätetty Pyhän Birgitan solki. Kaavun selässä on elämänpuu ja kauluksessa pihlajan neljä vuodenaikaa.

Piispankaavun symboliikassa on haluttu liittyä hiippakunnan pitkään historiaan. Yksi innoittajista oli Pyhä Birgitta (1303–1371): näkijä, kirkon uudistaja ja hengellisen sääntökunnan perustaja. Birgitan vaikutus näkyi Suomessa Naantalin birgittalaisluostarin kautta, missä myös suomalainen käsityötaito puhkesi kukoistukseen. Samaan perintöön liittyy nyt myös Vaarin suunnittelema uusi piispankaapu.

Lue myös: Suomalaiset haluavat osallistua kasteeseen, häihin ja hautajaisiin – uskon puute suurin syy eroon kirkosta

Kommentoi Facebookissa