Turvallisuus Suomen jalkapallokatsomoissa puhuttaa – Stadin derbyssä oli vakava tulipalon riski

HIFK:n fanitifo syttyi Stadin derbyssä palamaan

HIFK:n fanitifo syttyi Stadin derbyssä palamaan. (Kuva Matti Raivio/ AOP)

Soihtu sytytti fanitifon Stadin derbyssä palamaan. Turvallisuushenkilöstön ripeät toimenpiteet estivät katastrofin.

JALKAPALLO Jalkapallokulttuurin lieveilmiöt ovat herättäneet keskustelua turvallisuudesta suomalaisessa jalkapallokatsomossa. Stadin derbysssä torstaina soihtuja oli jälleen katsomossa ja HIFK:n fanitifo syttyi palamaan.

Vielä vuoden 2014 Veikkausliigan avausinfossa HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti hymähteli kysymyksille katsomoturvallisuuden riskeistä, mutta jo seuraavana vuonna potentiaaliset turvallisuusriskit tajuttiin, kun Stadin derbyt tulivat kalenteriin.

Stadin derbyissä on tänä vuonna vältytty HIFK:n ja HJK:n fanien yhteenotoilta, mutta muita turvallisuuteen liittyviä kyseenalaisia asioita on ollut. Torstaina kauden toisessa derbyssä molempien joukkueiden fanit toivat katsomoon savupommeja ja soihtuja.

HIFK:n päädyssä nähtiin vaaratilanne, kun fanien tekemä jättitifo syttyi pyrotuotteiden seurauksena tuleen. Tulipalo saatiin sammutettua nopeasti. Jos turvallisuushenkilökunta ei olisi toiminut nopeasti, olisi tulipalo voinut levitä katsomoon.

HIFK ja HJK ovat saamassa sakkoja tapahtumien takia.

– Sakkoja noista on tavannut tulla. Pitää ensin käydä läpi perusteellisesti, mitä on tapahtunut, Palloliiton kilpailutoiminnanjohtaja Pekka Soini sanoi Yle Urheilulle.

– Kaikkihan sen tietävät, mitä siellä tapahtui. Molemmin puolin fanit käyttivät pyrotuotteita, hän jatkoi.

Myös kauden ensimmäisessä Stadin derbyssä jaettiin sakkoja turvallisuusmääräysten rikkomisesta. Tuolloin molemmat seurat saivat 1500 euron sakot.

Kesäkuussa Maarianhaminassa pelattu jalkapallon Suomen Cup päättyi Ilveksen voitonjuhliin. Tosin juhlintaa varjosti ikävä välikohtaus, kun järjestysmiehet suihkuttivat pippurisumutetta katsojien päälle estääkseen juoksentelun kentälle pelin päätyttyä.

Pippurisumutetta tuli sellaistenkin katsojien päälle, jotka olivat katsomossa, eivätkä pyrkineet kentälle. Suomen Palloliitto pyysikin finaalin jälkeisenä päivänä Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:ltä ulkopuolista selvitystä koskien Cup-finaalin tapahtumia katsomoturvallisuuteen liittyen.

Nyt SUEK:n selvitys on valmistunut. Selvityksen keskeisimpiä havaintoja olivat, että osa katsojista ei noudattanut heille annettuja ohjeita eikä määräyksiä. Lisäksi tapahtumajärjestäjän ja järjestyksenvalvojien välinen kommunikointi järjestykseen sekä turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä oli puutteellista.

– Vastuu hyvästä urheilutapahtumasta on kaikilla osapuolilla. Turvallinen ja viihtyisä tapahtuma edellyttää, että kaikki osapuolet edistävät tapahtumaa omalla reilulla käytöksellään ja sitoutuvat noudattamaan annettuja ohjeita, SUEKin tutkintapäällikkö Jouko Ikonen sanoo tiedotteessa.

Selvityksessä tuodaan esiin myös toimenpiteitä katsomoturvallisuuden ja viihtyvyyden kehittämiseksi. Esiin nostetut huomiot voivat toimia pohjana mahdollisille jatkotoimenpiteille turvallisuuden ja viihtyvyyden edistämiseksi kaikissa urheilutapahtumissa.

Yleisötilaisuuksien porttikieltoa pohtineen sisäministeriön työryhmän loppuraportin mukaan Suomessa on tarve tilaisuuden järjestäjän ja asiakkaan väliseen sopimussuhteeseen perustuvalle porttikieltojärjestelmälle.

– Tämäkin selvitys osoittaa, että Suomessa on tarvetta porttikieltojärjestelmälle, joka voidaan perustaa SUEKin alaisuuteen. Siihen voivat liittyä kaikki ne lajijärjestöt, jotka katsovat tarpeelliseksi ottaa järjestelmän käyttöönsä. Tällöin urheilujärjestöillä on yhteisymmärrys yhtenäisistä pelisäännöistä, joiden rikkomisesta voi seurata jopa porttikieltoa, SUEKin pääsihteeri Teemu Japisson sanoo.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: HJK pelasti uskottavuutensa – fanitkin vastasivat Stadin Kingeille

Kommentoi Facebookissa