SÄÄTILA Heinäkuun 12.–25. päivänä koettu kahden viikon hellejakso Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, esittää uusi kansainvälinen tutkimus.
Tutkimuksen toteutti World Weather Attribution -tutkijaryhmä, johon osallistui 24 tutkijaa eri puolilta maailmaa, mukana myös Ilmatieteen laitos sekä Norjan ja Ruotsin ilmatieteen laitokset. Jos lämpeneminen jatkuu 2,6 asteeseen, mikä on odotettavissa tämän vuosisadan aikana, vastaavat helleaallot ovat tutkijaryhmän mukaan viisi kertaa todennäköisempiä ja vielä 1,4 °C kuumempia kuin nykyisin.
Vuonna 2018 alueella koettiin samankaltainen helleaalto. Vuodesta 2018 maailmanlaajuinen keskilämpötila on noussut 0,2 °C, mikä on tehnyt vastaavista kahden viikon helleaalloista lähes kaksi kertaa todennäköisempiä. Pienetkin lämpötilan nousut lisäävät selvästi vaarallisen kuumuuden riskiä. Ilmastonmuutoksen voimistama kuumuus kuormittaa terveydenhuoltoa ja ekosysteemejä sekä hankaloittaa poronhoitoa.
Poikkeuksellisen helteen aikana lämpötilat nousivat monin paikoin yli 30 asteeseen. Suomessa mitattiin 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta, mikä oli mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen yli 30 asteen jakso. Suomessa Ylitorniolla lämpötila ylitti 25 astetta peräti 26 päivänä putkeen, ja Norjan puolella Namsskoganissa ja Gartlandissa elohopea kohosi 30 asteeseen jopa 13 päivän ajan peräkkäin.
Ilman ilmastonmuutosta heinäkuun 12.–25. päivänä koettu kahden viikon hellejakso olisi ollut äärimmäisen harvinainen, tutkijaryhmän mukaan lähes mahdoton tapahtuma. Nykyilmastossa se on huomattavasti todennäköisempi eli noin kerran 50 vuodessa esiintyvä tapahtuma ja kaksi astetta kuumempi kuin esiteollisessa ilmastossa.
– Arvion mukaan hellejakso oli vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi ilmastonmuutoksen seurauksena. Todellinen luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
Vuoden 2025 helleaalto muistuttaa kesän 2018 tapahtumia, jolloin alueella esiintyi samankaltainen pitkittynyt helleaalto. Seitsemässä vuodessa vastaavat jaksot ovat kuitenkin lähes kaksinkertaistuneet todennäköisyydeltään, kun ilmasto on lämmennyt 1,1 asteesta 1,3 asteeseen.
Tutkijat korostavat, että Pohjoismaissa tarvitaan lisää varautumista voimakkaisiin helteisiin. Vaikka kansallisia hellevaroitus- ja toimintasuunnitelmia on jo käytössä, yhteistyötä viranomaisten ja haavoittuvien sektoreiden, kuten vanhustenhoidon ja koulujen, välillä on vahvistettava.
Lue myös: Tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyn – maapallon kiertoradan muutos
Kommentoi Facebookissa