TALOUS Kela kertoo, että noin 62 000 uutta kotitaloutta, joista 16 000 on lapsiperheitä, on joutunut köyhyyteen. Köyhyysaste on uuden mallinnuksen mukaan noussut yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksena.
Tutkijoiden mallinnuksen mukaan julkisuudessa esitetyt muutokset lapsilisäjärjestelmään vaikuttaisivat lapsiperheköyhyyteen vain vähän – osa jopa lisäisi sitä merkittävästi.
Julkisuudessa on esitetty useita ehdotuksia lapsilisäjärjestelmän muuttamiseksi muun muassa lievittämään hintojen nousun vaikutusta lapsiperheisiin. Kela, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos mallinsivat lapsilisäjärjestelmän muutosten vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen.
– Energian kallistuminen on monelle lapsiperheelle erityisen vaikeaa siksi, että sen kulutusta on vaikeaa vähentää. Tällä hetkellä ei myöskään ole oikein mahdollisuutta vaihtaa halvempaan, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.
Lapsilisän kymmenen prosentin korotus laskisi lasten köyhyysastetta vain noin puoli prosenttiyksikköä. Muutos korjaisi siis ostovoiman heikkenemistä vain vähän pienituloisilla perheillä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottaminen puolestaan laskisi lapsiperheköyhyyttä vain 0,1 prosenttiyksikköä.
– Lapsilisään kohdistuu paljon keskustelua ja odotuksia. Se kattaa kuitenkin vain pienen osan lasten kuluista eikä sen maltillinen korotus yksin riitä korjaamaan ostovoiman heikkenemistä. Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen tulee etsiä myös kohdennetuista etuuksista ja palveluista, toteaa Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari.
Jos sekä lapsilisää että sen yksinhuoltajakorotusta korotettaisiin kymmenen prosenttia, lasten köyhyysaste laskisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tämä vastaa noin viittätuhatta lasta. Tutkijat selvittivät myös, miten lapsilisän verottaminen vaikuttaisi lapsiperheköyhyyteen. Mallinnuksen mukaan se tarkoittaisi 25 000 lasta lisää köyhyydessä.
– Lapsilisän verottamisella säästettäisiin julkisia varoja merkittävästi, mutta se lisäisi lapsiköyhyyttä merkittävästi. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden tilanne heikkenisi entisestään, sanoo Ristikari.
Mallinnukseen käytettiin SISU-mikrosimulointimallia. Hintojen nousun laskelman perustuvat varovaiseen arvioon 12 prosentin ruuan, 15 prosentin liikenteen ja 8 prosentin asumisen kustannusten noususta maaliskuusta 2021 nykyhetkeen.
Lapsilisäjärjestelmän muutosten mallinnus on Itlan, Kelan, Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen toinen osa. Mallinnuksessa ei arvioitu jo päätettyjä politiikkatoimia tai lapsilisäjärjestelmän muutosten kustannuksia.
Lue myös: Valtaosa vanhuuseläkeläisistä kokee toimeentulonsa pysyneen hyvänä – joka viides talousvaikeuksissa
Kommentoi Facebookissa